Tänään koko Kreikka on juhlinnan pyörteessä, sillä samalle päivämäärälle osuu niin Kreikan ”itsenäisyyspäivä” kuin ortodoksisen kirkon ja muidenkin kristittyjen viettämä Marian ilmestyspäivä. Tänään kansallispukuihin sonnustautuneet lapset marssivat ensin koulultaan kirkkoon jumalanpalvelukseen ja ehtoolliselle ja sitten kirkolta lähimmälle sodissa kaatuneiden muistomerkille laskemaan seppeleet ja lausumaan parit aiheeseen sopivat runot. Myös sotilasmarsseja järjestetään suurissa kaupungeissa, ja niistä tunnetuin on suorana televisiolähetyksenäkin näytettävä Ateenan tapahtuma. Ruokapöydässä puolestaan tarjoillaan perinteisesti uunissa kypsennettyä pinaattia perunoiden, kalan – tavallisesti suolatun turskan –, ja valkosipulitahnan kera.

Varsinaisesti Kreikan itsenäisyyteen johtanut, vuoden 1821 kansannousu ei kuitenkaan alkanut 25.maaliskuuta vaan jo muutamia päiviä aiemmin. Peloponnesoksen alueen kreikkalaiset kyllästyivät silloin turkkilaisten vallanpitoon ja näiden ikeen alla tuntemaansa orjan oloon ja päättivät vallata Kreikalle itsenäisyyden keinolla millä hyvänsä. He muodostivat salaisen järjestön nimellä Filiki Etairia eli Ystävienliitto, joka otti päämääräkseen ottomaanien vallan lopettamisen. Suurin osa sen jäsenistä oli joko paikallisten kreikkalaisheimojen johtajia tai Konstantinopoliksessa (jota me Suomessa kutsumme tänään kreikkalaisten kauhuksi Istanbuliksi) ja Venäjällä syntyneitä ja asuneita fanariootteja.

Merkittävimpiin itsenäisyyden puolesta taistelleisiin nimiin lukeutuivat mm. Theodoros Kolokotronis, Alexandros Ypsilantis, Odysseas Androutsos sekä naisten osalta legendaarinset Laskarina Bouboulina ja Manto Mavrogenous. Vankilassa syntynyt Bouboulina toimi jopa Venäjän laivaston admiraalina, eli tuiki tavallisesta tai eloonsa vain pitkästyneestä kotirouvasta ei suinkaan ollut kyse. Kummatkin naiset muuten luovuttivat mittavan omaisuutensa kokonaisuudessaan itsenäisyystaistoon!

Itsenäisyyssodan muiston juhlinta kuitenkin siirrettiin myöhemmin 25. maaliskuuta eli samalle päivälle, jolloin juhlittiin Neitsyt Marian arkkienkeli Gabrielilta saamaa Kristuksen syntymästä kertovaa ilosanomaa.  Päivä on luonnollisesti pyhäpäivä ja etenkin arjelle osuessaan lastenkin mieleinen, tarkoittaahan se vapautta koulusta. Vuodesta 1838 nämä kaksi merkittävää juhlapäivää kulkevat käsi kädessä, saksalaissyntyisen kuningas Oton päätöksellä. Tänään kreikkalaiset itsekään eivät usein muista saman päivän kahta symbolista merkitystä.

Perinteiseksi ruokapöydän anniksi noussut suolattu turska puolestaan on perua viikinkien retkiltä, joiden mukana se saapui Välimerelle. Ortodoksinen kirkko kehottaa jäseniään paastoamaan 40 vuorokauden ajan ennen pääsiäistä ja sen aikana kalaakaan ei saa syödä kuin kahtena päivänä: Marian ilmestyspäivänä ja Palmusunnuntaina. Miksi sitten juuri suolattu kala nousi lähes meren ympäröimässä maassa niin merkittävään rooliin? Yksinkertaisesti siksi, että saaria lukuun ottamatta monilla sisämaan alueiden asukkailla ei ollut mahdollisuutta saada noina kahtena päivänä tuoretta kalaa ruokapöytäänsä.