Vuoden 2014 loppupuoliskolla koko maailmaa kohahdutti uutinen, jonka mukaan Pohjois-Kreikasta oli löytynyt valtavat mittasuhteet omaava hautakumpu. Jo muinaisuudesta tunnetun Amfipoliksen alueella kohoava Kastan kukkula osoittautui kätkevän sisuksiinsa todellisen arkeologisen aarteen eli harvinaisen suurikokoisen hautakummun. Kastan kukkula oli jo vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja, askarruttanut tutkijoita ja pitänyt heitä jännityksen pauloissa mutta vasta viime vuonna se suostui paljastamaan salaisuutensa. Amfipoliksen tiedettiin olleen esimerkiksi makedonialaiskuninkaan Filippos II:n ja hänen legendaarisen poikansa Aleksanteri Suuren (Aleksanteri III:n) vuosina heidän valtakuntansa tärkeimpiä kaupunkeja, josta itse asiassa viimeksi mainitun joukot purjehtivat valloittamaan idässä odottavaa maailmanpuoliskoa.

Kastan kukkulan merkittävästä asemasta kertoi jo muinaisista ajoista saakka myös se yksityiskohta, että sen huipulla on aikoinaan seisonut mahtava kivileijona. Samanlaisen kivisen leijonapatsaan Aleksanteri Suuri oli pystyttänyt esimerkiksi Boiotian Khaironean taistelussa menehtyneiden kenraaliensa muistomerkiksi, eikä niitä ole Kreikasta montaa löytynyt.

Varmistus hautamuistomerkin olemassaolosta saatiin, kun marraskuussa 2013 sitä ympäröinyt noin 500 metrin pituinen ja kolmisen metriä korkea suojamuuri löydettiin ja kaivettiin esiin. Saman Kastan kukkulan alueelta oli jo aiemmin löytynyt noin 70 hautaa. Nyt löydetty hautamuistomerkki oli kuitenkin kokonsa puolesta aivan omaa luokkaansa, ja se on lajissaan yksi suurimmista koskaan löydetyistä. Muurin varrelta löytyi luonnollisesti myös itse hautamuistomerkin sisäänkäynti, jonka kaivaukset aloitettiin vasta elokuussa 2014.

Sisäänkäynti oli muurattu umpeen suurilla kivillä, joiden takaa paljastui kaksi upeaa, joskin osin tuhottua, sfinksipatsasta. Niillä oli siivet (jotka löytyivät muistomerkin sisäpuolelta), leijonan vartalo ja – kuten myöhemmin paljastui – naisen pää ja kasvot. Korkeudeltaan sfinksit olivat lähes 1,5 metrisiä ja päiden kanssa niillä on alun erin ollut korkeutta noin 2 metriä.

Sisäänkäynniltä johtaa keskemmälle kumpua pieni eteinen, joka johdattaa seuraavassa kammiossa odottavien kahden valtavan, marmorisen Karyatides-patsaan luokse. Koko muistomerkin sisus oli hiekan täyttämä, joten kaikki oli kirjaimellisesti kaivettava esiin suurella kärsivällisyydellä ja huolella, ja hiekka kuljetettava haudan ulkopuolelle. Lähes 2,3 metriä korkeiden naishahmoisten Karyatides-patsaiden vaatetus on uskomattoman yksityiskohtainen laskoksineen ja poimuineen, samoin huoliteltu kampaus ja toisen kasvojen eloisa ilme – toiselta kasvot puuttuivat – ja jopa varpaiden kynnet on ikuistettu huolella. Alkuaan patsaat olivat tietysti värilliset, mutta aika ja hiekka ovat ehtineet tehdä tuhonsa.

Lisäksi haudan sisältä paljastui lattiassa odottava kaunis ja kunnioitettavat mittasuhteet omaava mosaiikkikuva. Edelleen huikaisevat värit säilyttävä mosaiikki kuvaa nuoren ja suloisen jumalatar Persefonen kaappausta. Kuvaelmassa valkealla hevosvaljakolla hurjasteleva manalan valtias, Haades, on kaapannut rakkautensa kohteen ja epätoivoisesti apua viittelöitsevän Persefonen kyytiinsä ja hevosten rinnalla juoksee Olympoksen jumalten sanansaattaja Hermes.

Juuri kun vastaan näyttää nousseen seinä, löytyykin sisäänkäynti vielä yhteen kammioon, tosin sinne johtava aukko on vain alle metrin korkuinen. Kammioon aikoinaan johdattanut marmorinen, 2-osainen ovi on tuhottu muutamaksi palaksi. Eri puolilta kammion lattiaa löytyy muissa tiloissa olevien patsaiden paloja. Esimerkiksi haudan sisäänkäynnillä tulijoita aikoinaan tervehtineiden sfinksien siipien osasia ja toisen sfinksin pää, samoin kuin osia Karyatides-neitosista. Haudanryöstäjät ovat selvästi tehneet tuhojaan kiireen keskellä, tai kenties myös olleet toisuskoisia, joille paikallisten kulttuuriaarteet eivät merkinneet sellaisenaan mitään, vain niiden kaupallisella arvolla oli väliä.

Kolmannen kammion alapuolelta löytyi kaikuluotauksella hautakammio, jolla on kokoa noin 8 m². Sen sisältä löytyi lopulta viiden eri ihmisen luita, joiden tutkimus jatkuu edelleen. Kyseessä olivat noin 60-vuotias nainen, kaksi noin 40-vuotiasta miestä, vauvaikäinen lapsi, sekä kuolemansa jälkeen tulessa poltettu mies. Luut olivat hajallaan ja toisiinsa sekoittuneita, ja suurin osa niistä kuului seurueen naispuoliselle edustajalle. Niin monen ihmisen maallisten jäänteiden löytyminen yhdestä hautatilasta romutti osaltaan innokkaimpien haaveet siitä, että haudassa lepäisi joko itse Aleksanteri Suuri – jonka maalliset jäänteet tiettävästi siirrettiin muualle hänen Egyptissä sijainneesta alkuperäisestä hautapaikastaan – tai kenties hänen äitinsä Olympias, vaimonsa Roksane ja pieni poikansa Aleksanteri IV, jotka kuninkaan kilpailija ja vallan itselleen anastanut Kassandros historiallisten lähteiden mukaan määräsi murhattaviksi vuonna 316 eaa.

Vaikka Amfipoliksen hautaa väitettiin kivenkovaan makedonialaiseksi ja noin 300 eaa. rakennetuksi, on uusimmissa tutkimustuloksissa haudan iäksi eräiden lähteiden mukaan kenties varmistumassa 250 eaa. – 100 eaa. Myös se pudottaisi pohjan siltä huikealta teorialta, että haudan sisällä lepäävät olisivat kenties Aleksanteri Suuren sukulaisia tai edes yksi hänen kenraaleista perheineen. Maailma odottaakin kärsimättömänä virallisia tutkimustuloksia, jotka kaivauksia johtava arkeologi, Katerina Peristeri, on luvannut julkistaa syksyn 2015 aikana. Alustavasti hän on kuitenkin juuri todennut, että hauta saattaa hyvinkin olla useamman vuosisadan aikana rakennettu eli sen rakentaminen on luultavasti aloitettu jo makedonialaisvuosina.

Tällä hetkellä Amfipoliksen hauta on valitettavasti oman onnensa ja Olympoksen jumalien suojelun varassa, koska Kreikan valtio on lopettanut projektin rahoituksen. Asiasta on viime aikoina nostettu meteliä, sillä edes haudan nykyistä tilaa ei ole taattu, vaan edessä odottavan syksyn ja talven mahdolliset sateet voivat pahimmassa tapauksessa saada sen romahtamaan. Talouskriisinsä kanssa edelleen kamppailevalla valtiolla ei ole varoja huolehtia yhdestä viime vuosien suurimmista arkeologisista löydöistä. Amfipoliksen hauta on kuitenkin kansainvälisestikin tunnustettu merkittäväksi löydöksi, sillä se on saanut Borsa Mediterranea del Turismo Archaelogican myöntämän ”Vuoden kansainvälisen arkeologisen löydön” kultasijan.