Hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille lukijoillemme, ovatpa he sitten säännöllisen uskollisesti blogiani lukevia – joita toivottavasti on olemassa – tai aivan sattumalta paikalle osuneita! Olkoon vuotenne tulvillaan terveyttä, onnea ja menestystä kaikilla elämän saroilla. Tehkää omalla kohdallanne viisaita valintoja, älkääkä stressaantuko vähäpätöisistä asioista liikaa, valtakuntaa hallitsevat ”viisaat” puolestaan ottakoot kaikki asiat hieman vakavammin.

Vasilopita

Uusi vuosi vastaanotettiin täällä Kreikassakin suurella riemulla ja parempaa huomista odottaen. Jopa sään jumala oli tällä kertaa ”suotuisalla” tuulella, sillä juuri sopivasti aattoiltana suuressa osassa Manner-Kreikkaa pyrytti kuin tilauksesta lunta. Ainakin meidän maassa asuvien suomalaisten mielestä se oli vallan mahtavaa ja toi hieman lohdutusta raastavaan koti-ikävään! Paikalliset lapsukaisetkin olivat haltioissaan päästessään leikkimään lumisotaa ja rakentamaan lumiukkoja.

Kreikassakin uudenvuoden perinteitä on monia, ja ne vaihtelevat hieman alueesta riippuen. Tinaa ei valeta, eikä ilotulituksia ole kaikkialla mahdollista päästä ihailemaan, mutta maan omilla tavoilla on eittämättä oma viehätyksensä ja tenhonsa. Jokaisessa kaupungissa ja suuremmassa kylässä järjestetään jotain musiikkiaiheista juhlaohjelmaa, johon kaikilla on vapaa pääsy. Esimerkiksi Ateenan Syntagma-aukiolle kertyy vuosittain tuhansia ihmisiä seuraamaan konserttia ja keskiyöllä alkavaa ilotulitusta. Tavallisesti suurempi joukko sukulaisia kokoontuu perikreikkalaisittain yhteen juhlimaan, syömään ja juomaan, maistuuhan kaikki paremmalta hyvässä seurassa. Seuraavassa kerron eräistä yleisimmistä koko maata koskevista tavoista jättää hyvästit vanhalle vuodelle ja toivottaa seuraava tervetulleeksi.

UUDENVUODENLAULUT: Jouluaattoaamun tavoin myös uudenvuoden aattoaamuna lapset kiertävät talosta taloon laulamassa uudenvuodenlauluja, joilla he toivottavat kunkin rakennuksen asukkaille onnea ja menestystä seuraavalle vuodelle. Palkakseen lapset saavat pikkurahaa – ennen lähinnä leivonnaisen, makeisia tai muuta talosta löytyvää tarjottavaa – ja aamupäivän tienesti voi ahkerilla lauleskelijoilla olla parempi kuin keskivertopalkalla paiskivan päiväansio Suomessa!

KORTINPELUU on monien mielestä erottamaton osa uudenvuoden aattoillan viihdettä, ja rahalla pelaavat ovat usein huomanneet siirtyvänsä seuraavan vuoden puolelle rutkasti köyhempinä, pahimmassa tapauksessa alta on mennyt jopa oma talo, ja uhkapeluri on huomannut muuttuneensa kultalusikalla syöjästä kirkonrotaksi. Kasinoilla on edelleen ruuhkaa ja jopa kylien kahviloissa ”pikkuraha” vaihtaa omistajaa. Kotonakin korttipeli toki maistuu, ja panoksetkin ovat silloin turvallisesti kaikille sopivat! Jopa Lotto ja muut rahapelit tarjoavat tänä ajankohtana aina suurvoittoja, saadakseen rahat vaihtamaan käsiä.

VASILOPITA (kuvassa keskellä) on leivonnainen, joka kruunaa keskiyön hetken. Heti vuoden vaihduttua leikattava Vasilopita on pyöreä, joko pullataikinasta tai kakkutaikinasta valmistettu herkku, jonka sisään on piilotettu kolikko. Vasilopitasta leikataan pala jokaiselle läsnäolijalle, samoin kuin usein Kristukselle, Neitsyt Marialle, Basileos Suurelle, kirkolle ja köyhille, ja kolikon löytäjän uskotaan nauttivan koko alkaneen vuoden hyvästä onnesta kaikilla elämän osa-alueilla. Tavallisimmin Vasilopita koristellaan ainakin uudella vuosiluvulla. Se on kirjaimellisesti ”Kuningaspiirakka”, juontaen nimensä 1.tammikuuta juhlittavan Basileios Suuren, Ἅγιος Βασίλειος ὁ Μέγας (eli Basileos Kesarealaisen), ortodoksisen kirkon merkittävimpiin hahmoihin lukeutuvan kirkonisän mukaan. Vasilopitan leikkaaminen on itsestään selvää myös kouluissa, työpaikoilla, julkisissa virastoissa jne.

PODARIKO tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ensimmäinen uutena vuotena kuhinkin taloon astuja on vastuussa mukanaan tuomasta onnesta, tai epäonnesta, ja vieläpä koko alkaneen vuoden ajan! Kyseisenä päivänä monikaan kreikkalainen ei halua mennä vieraaseen taloon vierailulle, etenkään jos kokee olevansa huono-onninen Aku Ankka. Uudenvuoden toivotukset sukulaisille ja tutuille suoritetaankin useimmiten ”turvallisesti” puhelimitse tai nykyään sosiaalisen median kautta. Jos vierailulle kuitenkin uskalletaan mennä, on hyvää onnea tuova granaattiomena tavallinen kädessä pideltävä tuominen. Sisälle on myös astuttava oikealla jalalla.

Aiemmin granaattiomena sitten heitettiin lattiaan tai oveen voimalla, jotta siitä irtoavien siementen määrä vastaisi taloon mukana tullutta onnea, terveyttä ja menestystä, samoin kuin varallisuutta. Nykyään moista näkee enää harvoin, sillä granaattiomenan punainen mehu ei lähde helpolla irti herkistä materiaaleista ja saa talon emännän kiukkuiseksi. Jos granaattiomena tänään halutaan avata, tehdään se suurta sotkua aiheuttamatta vaikka pöydän päällä.

LAHJAT: Kreikassa lapset saavat perinteisesti ”joululahjansa” 1. tammikuuta, meidän tuntemamme joulun sijaan. Paikallinen joulupukki on nimeltään Agios Vasilis (Άι Βασίλη), eikä suinkaan mikään Coca Colan keksimä ja myös Suomessa Korvatunturin valtiaana toimiva ja porovaljakolla taivaalla kiitävä tarusankari, vaan ortodoksisen kirkon kärkihahmoihin lukeutuva Basileos Suuri, joka tunnetaan myös lasten suojelijana (yhdessä kahden muun pyhimyksen kanssa). Kreikan perinne antaa lahjat vuoden ensimmäisenä päivänä on siten kunnianosoitus hänen elämäntyölleen, jonka keskipiste oli muiden auttaminen.

Yllä siis vain muutama kreikkalaistapa ottaa uusi vuosi vastaan. Saarilla asuvat voivat kertoa oman ”paratiisinsa” perinteistä ja tavoista, samoin Pohjois-Kreikassa asuvat osaisivat lisätä listalle jotain mielenkiintoista. Toivottavasti kuitenkin saitte hieman makua maan tavoista ja syvällisempää ymmärrystä niiden taustoihin. Toivon teidän lukevan blogiani jatkossakin tai tekevän siitä uuden ystävän, ja tarjoavan palautetta ja kommentteja.