KULTTUURI JA URHEILU
Antiikin Kreikkaa kutsutaan usein länsimaisen sivistyksen kehdoksi, ja se vaikutti suuresti niin Rooman, Bysantin kuin Ottomaanienkin valtakuntien kulttuuriin. Ja jos katselet tarkasti ympärillesi, näkyy tuo vaikutus vielä tänäänkin. Tiesitkö, että ihannoimamme periaate ”vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus” oli samoslaisen Epikouroksen opetuksia jo yli 2300 vuotta sitten? Tai, että komedia sai alkunsa ateenalaisen Aristofanesin satiirisesta ”kynästä” jo noin 400 eaa.? Arvaatko, mitä yhteistä on Helsingin Eduskuntatalolla ja muinaisilla kreikkalaisilla temppeleillä? Kreikkalainen musiikki ja tanssi on suomalaisille tuttua, lomalla on tullut kuulluksi buzukia ja katseltua sirtakia. Monet tuntevat myös Mikis Theodorakiksen, Georgios Dalaraksen ja Nana Mouskourin tai uudempaa sukupolvea edustavan Helena Papariozoun.
Kreikkalaiset ovat kautta aikojen myös urheilleet innokkaasti. Kaikki varmaankin tiedätte, että olympialaiset olivat perinteinen kreikkalainen uskonnollisväritteinen urheilutapahtuma jo 2700 vuotta sitten? Silloin jopa sodat taukosivat. Mutta tiesitkö, että nyrkkeilyn, painin ja potkunyrkkeilyn yhdistelmälaji ”pankration” kuului olympialajeihin jo vuonna 776 eaa.? Tai, että samantapaisia jaksottaisia kilpailuja järjestettiin myös 3 muussa kaupungissa? Urheilu on edelleen yksi kreikkalaisten suurista intohimoista, ja menestyksiä juhlitaan riemukkaasti ja tappioita itketään vuolaasti. Erityisen menestyksekkäitä nykyhelleenit ovat jalkapallossa, koripallossa, eräissä vesiurheilu-, taistelu-, ja yleisurheilulajeissa.
Tee pikamatka kulttuuriin ja urheiluun halki vuosituhansien kummankin aiheen omilla sivuilla.
Tosiaan, maalla on kautta aikojen ollut antaa muulle maailmalle valtavasti. Siksi sitä ei pitäisi tänään parjata noin vuolaasti vain taloudellisten asioiden vuoksi. Totta, ovat saaneet taloutensa pahaan jamaan, mutta Kreikka on paljon muutakin kuin laskentataulukon lukemia… Vieläkö me suomalaiset kunnioitetaan omia tapojamme ja kulttuuriperintöämme noin vahvasti? Vai ollaanko jo ajauduttu liialliseen ”jenkkikulttuurin” ihannointiin?
No, nyt juuri Rion olympialaisissa kreikkalainen nuori neiti Anna Korakaki onnistui mapumaan itselleen kultaa, joten täytyy ihailla taloudellisesti kuiviin rutistettujen helleenien tahdonvoimaa. Maalla näyttää olevan osanottajia, ja vieläpä hyviä sellaisia, todella monessa lajissa aina ammunnasta soutuun, judosta jousiammuntaan ja tietysti siellä ylesiurheilun puolella on paljon urheilijoita tulossa kisa-areenalle kamppailemaan kärkisijoista. Taitaa olla jo Kreikalla enemmän urheilijoita ja paljon parempia sijoituksia kuin Suomella.
Paraolympialaiset näyttävät nekin sujuvan kreikkalaisilta urheilijoilta mallikkaasti! Olen todella suuerlla innolla ja onnella seurannut näiden vaikeaa elämää viettävien ihmisten menestystä, etenkin kun ottaa huomioon, että Kreikassa liikuntaesteisten ja muista ”vammoista” kärsivien päivittäinen elämä on aivan erilaista kuin Suomessa, jossa heidän tarpeensa otetaan huomioon paljon paremmin. Erityinen hatunnosto siis näille urheille naisille ja miehille, jotka eivät anna periksi!