URHEILU

Urheilu on aina nostattanut Kreikassa tunteet pintaan; joko kaikuvat riemunhuudot ja kadut täyttyvät juhlijoista tai sitten kyyneleet virtaavat ja ärräpäät lentävät. Urheilulla onkin maassa pitkät perinteet, joiden tiedetään ulottuvan tuhansien vuosien taakse. Muinoin urheilukilpailuilla oli uskonnollinen roolinsa ja kilpailukausi oli niin pyhä, ettei sen aikana saanut sotia eikä edes tikulla sohia tai halveerata urheilutapahtumiin matkaavia vihollisia. Esimerkkinä uskonnollisesta roolista on esimerkiksi Iliaadin kertomus siitä, kuinka Akhilleus järjestää urheilukilpailut osana parhaan ystävänsä Patrokloksen hautajaismenoja. Eri lajien voittajat tietysti palkittiin oliiviseppeleellä ja heitä kohdeltiin koko maan julkkiksina, kuten tänäänkin. Heille omistettiin runoja ja heidät ikuistettiin veistoksiin. Kotona heitä odotti sankarin vastaanotto, olivathan he ikuistaneet kotikaupunkinsa silloiselle ”maailmankartalle”. Myös kaupunki, joka oli lähettänyt mahdollisimman useita edustajia urheilukilpailuihin, etenkin olympialaisiin, osoitti olevansa rikas ja vahva. Kaikille Kreikan kaupungeille ja kuningaskunnille tarkoitettuja kisoja tunnetaan neljä: Delfoin Python– (joka neljäs vuosi), Nemean- (joka toinen vuosi), Korintin Isthmian– (joka toinen vuosi) ja tietysti kuuluisimmat Olympian kisat. Olympian kisat aloittivat nelivuotisen syklin, jota kutsuttiin olympiadiksi.

OLYMPIALAISET: Kisojen kirjallinen historia alkaa vuodesta 776 eaa. aina vuoteen 393 eaa., mutta niitä pidettiin jo vuosisatoja aiemmin. Eräs myytti kertoo olympialaisten olevan jatketta naisten hedelmällisyysjuoksulle, toinen kertoo sen juhlistavan Zeuksen voittoa maailman herruudesta. Muinaisten olympialaisten päälajit olivat stadionjuoksu, paini, nyrkkeily, valjakkoajelu, pankration – nykyisen nyrkkeilyn, painin ja potkunyrkkeilyn sekoitus – sekä pentathlon. Silloiseen petathloniin kuuluivat paini, stadionjuoksu, pituushyppy painot käsissä, keihäänheitto ja kiekonheitto. Kisojen aluksi suoritettiin uhrilahjoja ja vannottiin kisavala. Tavallisella mattimeikäläisellä ei varmaan ollut mahdollisuutta osallistua kisoihin, joihin harjoiteltiin ahkerasti, jouduttiin matkustamaan ja majoittumaan. Jo silloin ”olympiakylässä” majoituttiin kuukausi ennen itse kisoja.  Kilpailijoiden oli myös oltava vapaita kreikkalaisia miehiä. Naimisissa olevilla naisilla ei ollut kuoleman uhalla asiaa edes kisojen katsomoon, miehet näes kilpailivat alasti kaikissa lajeissa paitsi valjakkoajelussa. Ei-kreikkalaisia ei päästetty paikan päälle, VIP-vieraita – kuten keisari Neroa – lukuun ottamatta. Olympialaiset tyssäsivät vuonna 393 eaa. jolloin roomalaisvaltias kielsi ne pakanallisina ja vuonna 86 roomalaiset hävittivät Olympian maan tasalle.

Olympialaisten perinteen herätti Panajotis Sutsoksen ajatuksesta henkiin Evangelis Zappas, jonka mukaan nimetyt Zappaan olympialaiset järjestettiin neljästi vuosien 1859 ja 1889 välillä. Perinteiseen tapaan ne olivat avoinna vain kreikkalaisille miehille.

Myöhemmin ranskalainen paroni Pierre de Coubert ehdotti kansainvälisiä olympialaisia, ja ensimmäiset kisat järjestettiin vuonna 1896 Ateenassa. Sen jälkeen kisat ovat palanneet Kreikkaan myös vuonna 2004.

MARATONI: Muinaista maratonia ei pidä sekoittaa olympialajeihin, sillä niillä ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa. Maratonin juuret ulottuvat vuoteen 490 eaa., jolloin persialaiset ja kreikkalaiset, lähinnä ateenalaiset, joukot ottivat yhteen Marathonin lahdella. Vallitsevan tarinan mukaan Feidippides-niminen lähetti juoksi noin 42 kilometrin päässä sijainneeseen Ateenaan toimittamaan viestiä persialaisten tappiosta. Hän kaatui kuolleena maahan kerrottuaan viestin: ” Νενικήκαμεν” eli ”voitimme”. Maraton herätettiin eloon 1800-luvun lopulla Pierre de Coulbertin ystävän Michel Brealin ideasta, ja tänään sen pituus on 42,195 kilometriä. Ensimmäisen maratonin vuonna 1896 voitti kreikkalainen Spyros Louis ajalla 2 tuntia 58 minuuttia ja 50 sekuntia.

NYKYAJAN MENESTYKSET:

Tänään kreikkalaisten suosikkilajeja ovat jalkapallo ja koripallo. Kummassakin maa on saanut kansainvälistä menestystä viimeisten vuosikymmenien aikana. Kreikkalaisnimiä on kuitenkin löytynyt myös monen muun lajin kärkisijoilta.

JALKAPALLON osalta hallitsevia joukkueita ovat paikallisessa Superliigassa olleet Olympiakos (39 voittoa), Panathinaikos (21 voitoa) ja AEK Athina (11 voittoa). Sellaiset nimet kuin Zagorakis, Karagounis, Haristeas ja Nikopolidis lienevät monelle suomalaiselle jalkapallofanillekin tuttuja. Maajoukkueellaan Kreikka voitti vuonna 2004 Euroopan mestaruuden, jolloin valmentajana toimi saksalainen Otto Rehhagel. Nykyään sinivalkoista (γαλανόλευκη) maajoukkuetta valmentaa portugalilainen Fernando Santos. Naisilla on myös oma liigansa ja maajoukkueensa, joka ei ole toistaiseksi onnistunut niittämään kansainvälistä menestystä.

KORIPALLOSSA Kreikan maine on jalkapalloakin kovempi. Maajoukkue on Fiba-rankingissa sijalla 4 ja on toisinaan kukistanut jopa yhdysvaltain Dream Teamin. Maajoukkue sai muuten olympiakasteen Helsingissä vuonna 1952, jolloin sen sijoitus oli 17:sta. MM-kisoissa Kreikka on voittanut hopeaa 2006 – silloin valmentajana toimi Panayotis Yannakis ja Theodoros Papalukas ylsi kisojen tähtiviisikkoon -, EM-kisoissa kultaa vuosina 1987 ja 2005, hopeaa vuonna 1989 ja pronssia vuosina 1949 ja 2009. 1980-luvulta monet koriksen ystävät varmaan muistavat legendaarisen Nikos Galisin. Paikallisen Superliigan kärjessä on viimeiset 15 vuotta komeillut apilanlehtilogoa käyttävä Panathinaikos – joka on myös voittanut Euroliigan 6 kertaa -, tosin Olympiakos ja AEK Athina ovat kumpikin kerran onnistuneet työntämään sen alas korokkeeltaan. Olympiakos puolestaan on 2012 – 2013 Euroliigan voittaja. Tunnetuimpiin koripalloilijoihin kuuluvat Alvertis, Tsartsaris, Diamantidis, Spanoulis ja Papanikolaou.

LENTOPALLO: Lentopallo kuuluu myös maan menestyslajeihin ja lempilapsiin, vaikka jääkin median osalta aina jalkapallon ja koripallon tallaamaksi. Kreikan liigaa pidetään eräänä Euroopan parhaista, ja maajoukkue on saavuttanut kaksi pronssisijoitusta ja on olympialaisissa yltänyt sijalle 5. Maan menestyksekkäin joukkue on ollut Olympiakos, joka on kahdesti voittanut myös eurooppalaisen CEV Cupin. Myös Panathinaikos ja Iraklis ovat kansallisia kärkijoukkueita.

VESIPALLO: Vesipallotilastoissa sekä Kreikan mies- että naisjoukkueet ovat menestyneet hyvin. Olympialaisissa paras sijoitus on 4:s Ateenassa 2004, MM-kisoissa pronssi vuonna 2005 sekä Maailmanliigan 3:s sija vuosina 2004 ja 2006. Naiset puolestaan saivat hopeaa vuoden 2004 olympialaisissa kotiareenallaan, EM-kisojen hopean vuonna 2010 ja kultaa uintilajien MM-kisoissa 2011. Olympiakos ja Vouliagmenis ovat Euroopan vahvimpia vesipallojoukkueita.

PAINONNOSTO on yksilölajeista ollut kreikkalaisille suosiollisin. Mitaleja on voitettu ja ennätyksiä rikottu. Olympiamitaleja on kertynyt peräti 15, joista 6 kultaista. 1990-luvun puolivälissä maan painonnostojoukkuetta usein ulkomailla ylistettiinkin lajinsa Dream Teamiksi. Legendaarisia voimasankareita ovat olleet Pyros Dimas – 3 olympiavoittoa, 3 MM-voittoa ja 1 EM-voitto – Kakhi Kakhiasvili – 3 perättäistä olympiakultaa ja 3 MM-kultaa – Viktor Mitrou – olympiahopea ja MM-hopeaa – sekä Dimitrios Tofalos, joka voitti olympiakultaa vuonna 2006 nostettuaan 142,5 kiloa. Tulos säilyi maailmanennätyksenä aina vuoteen 1914 saakka.

PAINI on tuhansia vuosia ollut osa kreikkalaista sotilaskoulutusta ja urheilua, ja esi-isät voivatkin olla ylpeitä jälkipolviensa saavutuksista. Kreikka on voittanut 11 olympiamitalia ja lukuisia MM- ja EM -mitaleita niin kreikkalais-roomalaisessa kuin vapaapainissa. Georgios Tsitas sai olympiahopeaa 1896, Stelios Mygiakis olympiakultaa 1980, Petros Galaktopoulos olympiahopeaa 1972 ja -pronssia 1968.

POTKUNYRKKEILY ei lajina ole kovinkaan suosittu mutta kaksi kreikkalaista on ollut maailman huipulla jo kauan. ”Iron Mike” Zambidis on nykyinen potkunyrkkeilyn maailmanmestari, jolla on hallussaan King of the Ring vyö. Hän on potkinut itsensä MM-valtiaaksi jo 15 kertaa. Muay-Thain maahan tuonut Stam ”The Showman” Bitakos on niin ikään nykyinen maailmanmestari omassa lajissaan.

YLEISURHEILU on suosittua katseltavaa myös kaukaisessa helleenien maassa ja viime vuosina pikajuoksijoilla on ollut suotuisa tuuli takanaan. Heidän menestystään ovat tosin varjostaneet doping-sotkut.

• Tunnettuja juoksijoita ovat Fani Halkia – naisten 400 metrin esteiden olympiakulta 2004 – Kostas Kenteris – miesten 200 metrin olympiakulta vuonna 2000, MM-kultaa 2001 ja EM-kultaa vuonna 2002 ja Ekaterini Thanou, joka sai olympiahopeaa naisten 100 metrillä vuonna 2000. Lisäksi Voula Patoulidou voitti naisten 100 metrin aitajuoksun olympiakultaa vuonna 1992.
• Kostas Gatsioudis on hätyytellyt ahkerasti suomalaisia keihäsmiehiä ja nakkasi oman ennätyksensä 91,69 metriä Suomen Kuortaneella!
• Anastasia Kelesidou voitti olympiahopeaa naisten kiekonheitossa vuosina 2000 ja 2004.
• Anna Verouli voitti naisten keihään EM-kullan vuonna 1982.
• Hrysopiyi Devetzi voitti naisten kolmiloikan olympiahopeaa vuonna 2004 Ateenassa, ja olympiapronssia vuonna 2008.
• Mirela Maniani on saavuttanut keihäässä olympiahopeaa 2000 ja olympiapronssin 2004, kaksi MM-kultaa ja yhden EM-kullan.
• Paraskevi Tsiamita voitti kolmiloikan MM-kultamitalin vuonna 1999 Sevillessä.
• Lambros Papakostas saavutti vuosina 1995 ja 1997 MM-sisäkisojen korkeushypyn hopeasijan.

PURJEHDUS JA MELONTA on merten ympäröimässä Kreikassa mieluinen laji ja maa on saavuttanut kummassakin sekä olympia-, MM- EM- että muita arvomitaleita. Soudun EM-kilpailuissa pikkuinen maa on voittanut enemmän kultamitaleita kuin mikään muu maa ja käy kädenvääntöä Saksan kanssa kokonaismitalitilaston kärkipaikasta. Kuuluisimpia näissä vesilajeissa ovat olleet muun muassa Nikos Kaklamanakis – purjelautailun olympiakultaa vuonna 1996 ja -hopeaa Ateenassa 2004, Sofia Bekatoru – olympiakulta 470-jollan luokassa ja olympiapronssia vuonna 2008 – Georgios Zaimis – olympiakultaa vuonna 1960 Dragon-luokassa – sekä Vasilios Polymeros ja Dimitrios Mugios – olympiahopeaa 2008 pariairokaksikoissa ja olympiapronssia vuonna 2004, lukuisia MM- ja EM -mitaleita.

UNTI JA SUKELLUS ovat myös vettä rakastavien kreikkalaisten menestyksekkäitä lajeja. Maalla on lukuisia mitaleja niin olympialaisista, MM- ja EM-kisoista. Kuuluisimpiin lukeutuu Aristidis Grigoriadis, jonka tilillä on 50 metrin selkäuinnin MM-kulta vuodelta 2005, EM-kulta samalta matkalta vuonna 2008 sekä hopea 2006, EM-kulta 100 metrin selkäuinnissa vuonna 2012 ja hopea vuonna 2008. Spyridon Gianniotis voitti 2011 Shanghain MM-kisoissa kultaa 10 kilometrin avovesiuinnissa ja hopeaa 5 kilometrillä, vuonna 2009 MM-hopeaa 5 kilometrillä ja 2007 pronssia.

Lähteet:

Wikipedian sivut englanniksi, kreikaksi ja suomeksi,

Kreikan Urheilujärjestöjen Keskusliitto,

Joukkueiden omat sivut,

Perseus Digital Library Project, Tufts-yliopisto