NÄHTÄVYYDET

Kosilla yhdistät auringonpalvontaan ja rantaelämään helposti myös kulttuuria, historiaa ja taidetta. Nähtävää on paljon, sillä saari on vuosituhansien ajan ollut alueen tärkeimpiä keskuksia, niin kaupallisesti kuin tieteellisestikin.

Kos-kaupungin alue:

Saaren tunnetuin yksittäinen nähtävyys on ansaitustikin pääkaupungin läheisyydessä sijaitseva Asklepion, jossa jo noin 350 eaa Asklepiusta palvelevat papit harjoittivat lääketiedettä hoitaen potilaita oikealla ruokavaliolla, yrteillä, liikunnalla, pesuilla, potilaiden kokemien jumalallisten näkyjen pohjalta ja tarvittaessa kirurgin veitsellä. Huhut kertovat lääketieteen isän Hippokrateksen saaneen koulutuksensa ja hoitaneen potilaita samaisessa ”terveyskeskuksessa”. Lue nähtävyydestä tarkemmin sen omalta sivulta.

Hippokrateksen plataanipuu sijaitsee aivan Neratzia-linnaa (Johanniittain ritarikunnan linnaa) vastapäätä, Gazzi Hassan -moskeijan luona. Puun lehvistö levittäytyy 12 metrin laajuudelle, ja Hippokrateksen sanotaan opettaneen sen varjossa. Nykyinen vaahteraa muistuttava plataani on iältään ”vain” 500-vuotias, joten lääketieteen isä lienee pitänyt oppituntejaan sen esi-isän varjossa. Vaikuttava puuvanhus on jo osin laho, ja sen raskaimpia oksia kannattelevat metallituet. Puun vierellä sijaitsee turkkilainen lähde, jonka kaiverrukset ovat arabiaa.

Johanniittain ritarikunnan (Pyhän Johanneksen ritarikunnan) linna – kutsutaan myös nimellä Neratzia – sijaitsee Kosin satamassa, muinaisen pikkusaaren paikalla. Se on rakennettu vaiheittain 1400-luvulla paikallisista kivistä ja muinaisen Kos-kaupungin rakennuksista saaduista osista. Linna palveli aikoinaan suojana ottomaanien vihamielisiä retkiä vastaan, ja oli asuttu vuoteen 1522 saakka.  Suhteellisen hyvin säilynyt ritarilinna koostuu kahdesta suojaavasta muurista, joiden välillä oli vallihauta. Sisemmässä muurissa on neljä pyöreää tornia, yksi kussakin nurkkauksessa. Niistä yksi on samalla osa ulkomuuria, jonka neljällä kulmalla sijaitsevat neljä suurta puolustuslinnoitusta tykkeineen. Muurien välillä sijaitseva ritarien varasto palvelee tänään Kosin arkkitehtonisena museona. Linnan kaarikäytävät, tornit, mukulakivikadut ja koristellut pinnat henkivät aivan omaa tunnelmaansa ja melkein odotat törmääväsi ritariasuiseen sotilaaseen. Älä ylläty hakaristimäisen swastika-friisin nähdessäsi, olihan se muinaisuudessa suosittu hyvän onnen symboli monien kansojen keskuudessa hinduista, egyptiläisistä ja mesopotamialaisista viikinkeihin. Kreikkalaisille se oli ylijumala Zeuksen symboli.

Muinainen Agora eli tori sijaitsee Kosin itäosassa, ja oli olennainen osa muinaista Kosin kaupunkia noin 366 eaa. Sillä sijaitsi suuri kaariportillinen rakennus sekä tämän sisäpiha. Torin kooksi on laskettu 300 m x 50 metriä, ja sitä kehutaan muinaisen maailman suurimmaksi. Agora on ehdottomasti vierailemisen arvoinen ja pääset sinne helpolla jalkaisin.

Odeon on erityisen hyvin säilynyt roomalainen teatteri, joka rakennettiin 1. tai 2. vuosisadalla eaa. Odeon palveli musiikkikilpailujen paikkana. Sen ensimmäiset 9 riviä ovat marmoria, ja ne oli alkujaan varattu tärkeille kaupunkilaisille ja ulkopuolisille VIP-vieraille. Niiden yläpuolella on 5 graniitista valmistettua penkkiriviä, joilla tavalliset kuolevaiset istuivat. Teatterin näyttämö on viisikulmainen. Alueelta löytyi 1900-luvun kaivauksissa runsaasti patsaita, joita voit ihastella Kosin arkeologisessa museossa. Odeon on käytössä jälleen, sillä siellä järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia.

Casa Romana, eli vanha italialaistyylinen huvila, rakennettiin Pompeijin talojen mukaan 3.vuosisadalla eaa. Rakennuksen löysi italialainen Luciano Lavrenzi vuonna 1933. Rakennukseen kuului kolme sisäpihaa, joista jokaisessa sijaitsi uima-altaan tapainen allas ja joiden ympärille oli rakennettu tilavia huoneita. Rakennuksesta on löydetty esimerkiksi loisteliaita mosaiikkeja, jotka esittävät vuohen kimppuun hyökkäävää leijonaa ja peuraa jahtaavaa leopardia, delfiiniä ja yksisarvisella ratsastavaa merenneitoa, sekä marmoriseiniä, ja -pylväitä.  Rakennuksen ulkopuolelta on löydetty myös kylpylän rauniot.

Dionysoksen alttari sijaitsee aivan Casa Romanaa vastapäätä, kadun toisella puolella. 3. vuosisadalta eaa peräisin olevan alttarin viereltä on kaivettu esiin pienen temppelin rauniot., jonka osia on käytetty myöhemmin esimerkiksi Johanniittain ritarikunnan linnan rakentamiseen.

Dikeoksen alue:

Mykeneläisen haudan jäänteet pienen Agios Ioannis Hostoksen kirkon alla. Kaariholvillisen haudan uumenissa säilyvät kolme kivisarkofagia ovat tänäänkin vaikuttava näky.  Kirkko ja hauta löytyvät aivan päätien viereltä, läheltä Ziparia.

Roomalaisen vesijohdon eli akveduktin rippeitä löytyy Antimahia – Kos -tien varrelta. Vesijohto on jäänyt päätien kaistojen väliselle kaistaleelle muistutukseksi roomalaisvallan ajoista.

Vanhan Pylin linnoitus sijaitsee samannimisen kukkulan huipulla. Se on rakennettu 11. ja 12. vuosisadan jaa aikana, ja materiaaleihin kuuluu myös Dodekanesian alueella tuolloin erittäin harvinainen tiili. Turkkilaishyökkäysten aikoina linnaan pakenivat niin lähialueen kuin Kos-kaupungin asukkaat, kunnes ottomaanit valtasivat linnan vuonna 1523. Alueella oli asutusta 1800-luvulle saakka.

Kefaloksen alue:

Kefalos-linna sijaitsee aivan samannimisen nykyään asutun kaupungin vieressä. Se on rakennettu 14. vuosisadalla mutta kärsi vuosien myötä ympäröivän maaperän eroosion vaikutuksista, sekä vuoden 1493 maanjäristyksen kourissa. Linnan kunnostus aloitettiin 1505 mutta pian Johanniittain ritarikunnan jäsenet kuitenkin hylkäsivät sen. Linnan raunioilta avautuvat huikeat näkymät Kamarin lahdelle, ja Kastrin saarelle.

Aspri Petra -luola eli Valkoinen kiviluola sijaitsee Zini-vuorella, noin 3 kilometriä Kefaloksen kaupungista. Karstiluolasta ovat löytyneet Kosin vanhimmat ihmisasutuksesta kertovat jäänteet, jotka ovat peräisin noin 2 900 – 2 100 eaa. Nimensä luola sai vaaleasta kalkkikivestä ja luolan iäksi arvioidaan vähintään 100 miljoonaa vuotta. Luolalle johtaa kävelypolku.

Antimahian ja Kardamenan alue:

Alasarnan arkeologinen alue lukeutuu Kosin huomattavimpiin, ja siellä on ollut todistettavasti asutusta jo neoliittisellä kaudella eli ennen vuotta 3 500 eaa. Alasarnan kaupunki ja sen satama olivat asuttuja noin 5. vuosisadalle eaa ja kauppayhteyksiä ainakin Ateenaan ja Korinttiin on ollut, sillä alueelta on löydetty kyseisistä kaupungeista peräisin olevaa esineistöä.  Alueen keskeisimpiä rakennuksia on ollut Apollonin temppeli.

Antimahian keskiaikainen linna sijaitsee lähellä Antimahian suurta kylää, saaren keskiosassa. Linna on peräisin 14. vuosisadalta ja sijaitsee kallionkielekkeellä. Linna toimi lähialueiden asukkaiden pakopaikkana ottomaanien ja merirosvojen hyökkäysten aikoina, ja se oli asuttu vielä 1800-luvun alkupuolella. Linnassa sijaitsevat myös Agios Nikolauksen ja Agia Paraskevin kirkot.

Plakan mäntymetsä on etenkin lasten mieleen, sillä aivan Antimahian kupeessa olevan metsän suojissa elää vapaina satoja riikinkukkoja. Linnut ovat niin tottuneita ihmisiin, etteivät lähde karkuun edes metelöivän lapsilauman nähdessään.

Kirkot ja moskeijat:

Koska Kos on ollut sekä kristittyjen että muslimien hallinnassa, löytyy saarelta lukuisia vanhoja kirkkoja ja kaksi pääkaupungissa sijaitsevaa moskeijaa, jotka ovat vierailemisen arvoisia. Voit tutustua niissä entisajan arkkitehtuuriin ja uskonnolliseen esineistöön sekä koristuksiin. Ortodoksikirkkojen puukoristeet ja ikonit sekä seinämaalaukset ovat vaikuttavia. Osa on rakennettu vanhojen kirkkojen ja temppeleiden raunioille, osa luonnonkauniille kukkuloille, pikkukyliin tai meren rannalle. Kosin moskeijat ovat peräisin turkkilaisvallan ajalta vuosien 1523 ja 1912 välillä. Ne eivät kutsu enää muslimeja rukoukseen eivätkä järjestä jumalanpalveluksia, mutta ovat yleisölle avoimia vierailukohteita. Hippokrateen plataanin vierellä sijaitsevan Gazzi Hassanin moskeijan korkea minareetti erottuu jo kaukaa.

Katso myös:  Achilleion palatsi ja Kos, museot