NÄHTÄVYYDET IRAKLION

Iraklionin läänin alueella sijaitsee suurin osa saaren minolaisten palatsien raunioista, kuten Knossos ja Faistos, mutta myös tutustumisen arvoisia luolia. Varaa reilusti aikaa niihin tutustumiseen, jotta pääset kiinni ilmapiiriin ja saat kuviteltua itsesi muinaisten minolaisten joukkoon.

Knossos on kenties Kreetan kuuluisin ja suosituin yksittäinen nähtävyys, joka sijaitsee muutama kilometri Iraklionista kaakkoon. Paikalla sijaitsi muinainen Knossoksen kaupunki, jota pidetään Euroopan vanhimpana kaupunkina. Legendaarisen kuningas Minoksen arvellaan asuneen palatsissa noin 3 500 vuotta sitten, vaikka vanhimmat asutukset alueella ovat jo vuodelta 7 000 eaa. Minolaisen kuninkaallisen palatsin rauniot kaivoi esiin 1900-luvun alussa englantilainen Arthur Evans, vaikka ne olikin löytänyt paikallinen kauppias jo vuonna 1878. Itse 14 000 m2 palatsi koostui yli tuhannesta huoneesta, niin asuin- työ- kuin varastokäyttöön ja oli joiltain osiltaan jopa viisikerroksinen. Huoneet sijaitsivat neljässä siivessä, jotka olivat keskuspihan ympärillä.

Palatsilla oli luonnollisesti oma teatteri, viini- ja oliivipuristimet, mylly ja ilmastointijärjestelmä. Kuninkaalliset elivät lähes samoissa hygieniaoloissa kuin sinäkin tänään, sillä ainakin kuningattaren huoneissa oli vesivessa ja kylpyamme. Koko palatsia palveli niin puhtaanveden- kuin jätevedenkin verkosto. Palatsi tunnetaan alun perin punaisista puisista pylväistään, rakennusten uskomattoman eloisista ja värikkäistä sisä- ja ulkoseinien maalauksistaan ja valtaistuinsalista alabasterivaltaistuimineen. Toisinaan on kuitenkaan vaikea tietää, minne alkuperäiset löydät loppuvat ja missä Evansin ryhmän restauroinnit alkavat.  Palatsin ja kuningas Minoksen historiaan liittyy tietysti myytti Minotauruksesta, joka oli kuningattaren ja valkoisen härän poika, ja piilotettu labyrintin uumeniin. Minotaurukselle uhrattiin mm- ateenalaisia neitsyitä, kunnes Theseus tappoi hirviön kuninkaan tyttären, Ariadnen, ja lankakerän avustuksella. Labyrintin rakensi legendan mukaan Daidalos, jonka Minos myöhemmin vangitsi labyrintin vangiksi yhdessä tämän pojan, Ikaroksen, kanssa. He pakenivat sieltä Daidaloksen vahasta ja sulista valmistamilla siivillä, ja kuten tunnemme, Ikaros lensi liian lähelle aurinkoa, vaha suli ja hän kuoli pudottuaan mereen. Knossos autioitui yllättäen noin vuonna 1 300 eaa, ja syyksi on arveltu Santorinin, eli Theran, valtavan tulivuorenpurkauksen ja maanjäristysten aiheuttamaa tsunamia ja polttavaa tuhkapilveä. Lue lisää kuningas Minoksesta, Minotauruksesta ja Daidaloksesta Mytologia-sivulla.

iraklion-seinamaAgia Triada sijaitsee Kreetan eteläisellä rannikolla. Sekin oli muinaisuudessa minolaisen kulttuurin kaupunki, josta on löydetty myös palatsi. Kaupunkiin johti silloin noin 4 kilometriä pitkä suora tie Faistoksen kaupungista, joten sen arvellaan olleen Faistoksen kuninkaan kesäasunto. Palatsi oli pienempi ja yksinkertaisempi kuin suuret labyrinttimaiset palatsit. Agia Triadasta on löydetty runsaasti taidokasta korkokuvion koristeltua keramiikkaa, Lineaari-A -savitauluja ja sen hautausmaalta kuuluisa Agia Triadan sarkofagi. Sarkofagi on noin 140 sentin pituinen, kalkkikivestä valmistettu ja äärettömän taidokkailla ja yksityiskohtaisilla maalauksilla koristeltu. Maalaukset kuvaavat minolaisten hautajaisperinteitä ja -rituaaleja. Se on ajoitettu noin vuodelle 1400 eaa, ja on aikakautensa ainoa tunnettu kalkkikivisarkofagi. Muista käydä katsomassa sitä Iraklionin arkeologisessa museossa. Kuten varmaan jo arvasitkin, myös Agia Triada tuhoutui mystisesti noin 1450 eaa, vaikka se asutettiin myöhemmin uudelleen.

Faistoksen palatsin rauniot sijaitsevat 62 kilometriä Iraklionista, lähellä nykyistä Tympakinaa. Faistos oli aikoinaan Kreetan toiseksi tärkein kaupunki, heti Knossoksen jälkeen, ja yksi Kreetan viidestä suuresta palatsista. Sen raunioita kehutaan myös paremmin säilyneiksi kuin esimerkiksi Knossoksen, jossa Evansin johdolla tehtiin restaurointejakin. Ensimmäiset maininnat tästä minolaisesta kaupungista löytyvät Homerkoksen Iliadasta ja Odysseiasta, jossa kaupungin kerrotaan osallistuneet laivoineen Troijan sotaan. Kaupunkivaltiota hallitsi Minoaksen veljen perustama Radamanthiksen dynastia. Ensimmäiset rakennukset olivat ainakin vuodelta 4000 eaa, itse palatsi noin 2600 eaa, ja ne tuhoutuivat Knossoksen tapaan vuoden 1730 eaa maanjäristyksessä. Uutterat asukkaat kuitenkin rakensivat kaupunkinsa uudelleen, palatsi seisoo vanhan palatsin raunioilla. Suuri keskuspiha lienee toiminut mm. kuuluisan härän yli hyppäämisen areenana. Rauniot löysi englantilainen Thomas Spratt 1800-luvun lopulla. Mitäpä maailma olisi tehnyt ilman englantilaisia ja heidän loppumatonta janoaan etsiä ja tutkia maailmaa? Palatsikompleksi oli suuri teattereineen ja varastoineen, mutta siellä ei tiettävästi ollut vesivessoja. Palatsin kaivauksissa löytyi vuonna 1908 tunnettu Faistoksen kiekko, jonka tekstiä ei ole toistaiseksi pystytty ratkaisemaan. Faistosksella lyötiin omaa rahaakin, eräs kolikoista esittää Eurooppaa härän selässä. Faistoksen kukoistus loppui 3. vuosisadalla eaa, jolloin se joutui naapureidensa, gortyniläisten, tuhon kohteeksi.

Gortysin (Gortynin) rauniokaupunki löytyy Kreetan etelärannikolta, 45 kilometrin päästä Iraklionista. Se oli tuhansia vuosia sitten saaren pääkaupunki, ja yksi mahtavista minolaisista kaupungeista noin 1500 eaa. Faistoksen tapaan se sijaitsee Messara-laakson laidalla, jonka hallinnasta ne aikoinaan taistelivat, Gortyksen voittaessa mittelön. Gortys oli erityisen vauras, ja sillä oli tunnetusti läheiset suhteet Egyptin kanssa. Asutusta alueella on ollut jo 7000 eaa, vaikka suurin osa italialaisten vuonna 1884 aloittamista löydöistä ovat alle 3 000 vuotta vanhoja. Alueen löytöihin lukeutuvat mm. Pythia Apollon temppeli, kauppatori, roomalaisten kylpylä, egyptiläinen temppeli, teatteri, hautausmaa ja lukemattomia arvokkaita esineitä aina ruukuista pienoisveistoksiin ja maalauksiin. Gortys tunnetaan myös vanhimmasta tunnetusta kreikkalaisesta lakikoodistaan, jonka osia löydettiin muuriin kirjattuna. Gortysin laki kattoi lähes kaikki nykyäänkin ajankohtaiset asiat ja esimerkiksi vaimo sai avioeron sattuessa itselleen avioliittoon tuomansa omaisuuden ja puolet sen aikana hänen omaisuudellaan hankituista tuloista, raiskaus oli sakolla rangaistavaa, tosin rikollisen ja uhrin sosiaalisen luokan perusteella. Legendan mukaan yksi ylijumala Zeuksen rakkausseikkailuista tapahtui juuri Gortyksessa, jossa hän valkoiseksi häräksi naamioituneena lempi plataanipuun varjossa Euroopan kanssa, jonka oli kantanut selässään Libanonista. Rakkauden hedelmänä syntyivät Minos, Radamanthis ja Sarpedon, joista tuli Kreetan kolmen mahtavimman minolaisen palatsin valtiaita. Paikalliset myös väittävät, että historiallinen plataanipuu edelleen seisoo Gortyksessa. Ken sen löytää, voi kirjoittaa meille asiasta. Apostoli Paavalikin vieraili Gortysissä, luultavimmin tahtomattaan myrskyn kourissa haaksirikkoutuneena – jälleen kerran – ja onnistui käännyttämään kaupungin kristinuskoon.

Matalan luolat sijaitsevat samannimisellä rannalla, Kreetan eteläisellä rannikolla, noin 70 kilometriä Iraklionista.  Muinaisuudessa Matala oli Faistoksen ja Gortyksen satama. Pehmeään hiekkakivivuoreen louhitut luolat palvelivat alkujaan viileinä ja turvallisina asuntoina ja palvonnan paikkoina. Myöhemmin, 1. ja 2.-vuosisadalla niitä käytettiin hautoina. Matalan historiaan liittyvät olennaisesti myös 1960- ja 1970-luvun hipit. Luolissa majailivat pitkiä aikoja jopa Joni Mitchell, joka kirjoitti siellä myös luolasta kertovan laulun Carey, sekä Cat Stevens, Bob Dylan ja Janis Joplin. Hipit saivat kyytiä luolista kirkon ja viranomaisten toimesta, mutta heidän jäljiltään on vieläkin nähtävissä seinäkirjoituksia ja maalauksia.

Kazantzakiksen (1883 – 1957) hauta on monien Iraklionin alueella lomailevien luettelossa. Se sijaitsee Iraklionia ympäröivillä venetsialaismuureilla. Suomalaiset tuntevat Kazantzakiksen parhaiten elokuvaksikin päätyneestä teoksesta Tanssi minulle, Zorbas, Vapaus tai Kuolema sekä Viimeinen kiusaus, joka toimi Martin Scorsesen Kristuksen viimeinen kiusaus-elokuvan pohjana. Kreikan ortodoksinen kirkko kielsi hänen hautaamisensa siunatulle hautausmaalle, koska oli erottanut kirjailijan vuonna 1955 tämän metafyysisten ja Jeesuksen olemusta punnitsevien mietteiden ja kirjoitusten vuoksi. Myös roomalaiskatolilainen kirkko laittoi Viimeisen kiusauksen Kiellettyjen kirjojen listalleen, johon Kazantzakis vastasi kirjallisesti: Ad tuum, Domine, tribunal appello” eli ”Sinun tuomioistuimellesi esitän valitukseni, oi Herra.” Haudalla käy päivittäin lukuisia turisteja, jotka haluavat kunnioittaa Kreikan kuuluisimpiin kuuluvan kirjailijan muistoa. Nikos Kazantzakiksen yksinkertaisen hautamuistomerkin kylkeen on kirjoitettu sanat: ”En odota mitään, en pelkää mitään, olen vapaa.”

Malian muinainen kaupunki ja palatsi sijaitsevat 34 kilometriä Iraklionista. Maliankin jäännökset näkivät päivänvalon sattumalta, kun paikallinen maanomistaja löysi muutama sata metriä palatsin paikalta kultalehtiä. Kullanetsijät saapuivat hyeenan tavoin paikalle kaivelemaan, ja paikkaa kutsuttiinkin Kultakuopaksi. Palatsin raunioiden kaivamisen aloitti vuonna 1915 kreikkalainen arkeologi Hatzidakis, ja myöhemmin hänen työtään jatkoi Ateenan ranskalainen arkeologian koulu. Malian kuninkaaksi legenda sanoo Zeuksen ja Euroopan kolmatta poikaa, Sarpedonia. Muut veljekset isännöivät Knossoksessa ja Faistoksessa. Minolainen palatsi oli kookas, sen keskuspihan mitat olivat noin 48 x 23 metriä, jonka ympärille huoneet ja varastot oli rakennettu. Tänään näkyvät rauniot ovat palatsin uudempi versio, sillä alkuperäinen tuhoutui samoihin aikoihin muiden tärkeiden palatsien, kuten Knossoksen ja Faistoksen, kanssa. Maliankin palatsi rakennettiin uudelleen, mutta sekin tuhoutui jälleen noin 1450 eaa. Sen tiloista on löydetty suuri määrä valtavan kokoisia säilytysruukkuja, saviastioita, mutta myös kristalleilla ja kullalla koristeltu miekka. Palatsia ympäröivä kaupunki löydettiin vasta myöhemmin, ja sen kaivaustyöt jatkuvat tänäänkin. Kaupungin alueelta on löytynyt esimerkiksi metallipajoja, keramiikkapajoja, kokoushuoneita ja kylpyhuoneellinen asuinrakennus.