KREETAN MYTOLOGIA

Kreetan mytologia on niin rikas ja uskomattoman vaiherikas, että se ansaitsee ilman muuta oman sivunsa. Jos kuvittelit että entisen Kauniit ja rohkeat -sarjan perhekuviot ja tapahtumat olivat kiemuraisia ja epäsiveellisiä, tulet pian huomaamaan, että Kreetalla osattiin samat juonet jo tuhansia vuosia sitten. Ja laitettiin paremmaksikin… Saat myös selville, mistä kenties on peräisin Odysseuksen Troijan sodassa ideoima puuhevonen, jonka sisään sata kreikkalaista sotilasta piiloutui, ja joka johti heidät sodan voittoon ja Troijan tuhoon.

Zeuksen syntymä ja seikkailut

Olipa kerran mahtava ajan, maan, taivaan ja veden titaani Kronos, jonka vaimo oli Rheajumalatar. He olivat sisaruksia, taivasta hallinneen Uranus-jumalan (kreikaksi taivas) ja maata hallinneen Gaia-jumalattaren (kreikaksi maa, maapallo) lapsia. Kronos halusi maailman herraksi. Kukistettuaan isänsä mittelössä, Kronos halusi estää tätä hankkimasta enää muita lapsia ja leikkasi irti isänsä ”perhekalleuden”, ja heitti sen mereen… josta sitten nousi rakkauden jumalatar Afrodite. Kronosta kuitenkin varoitettiin, että kohtalo ohjaisi aikanaan yhden hänen lapsistaan vipuamaan hänet valtapallilta.  Hänellä ei ollut aikomusta sallia sellaisen tapahtuvan, joten hän päätyi kutakuinkin omaperäiseen ratkaisuun; hän nieli lapsensa sitä mukaa, kun Rhea-parka niitä synnytti.

Äidinvaisto kuitenkin keksi perhetragediaan ratkaisun, ja Rhea pakeni Kreetan saarelle erääseen vuoriluolaan synnyttämään kuudennen lapsensa.  Synnytystuskiensa aikana Rhea upotti sormensa maahan, ja jokaisesta nousi Dactylos (kreikaksi sormi). Dactylosten määrästä ei ole varmuutta, useimmiten puhutaan 5 tai 10, ja heistä tuli taikureita, jotka opettivat myöhemmin saaren ensimmäisille asukkaille mm. metallin käsittelyä. Rhea synnytti kuudennen lapsensa, Zeuksen, ja jätti tämän luolaan Melissa-nymfin (kreikaksi mehiläinen) kasvatettavaksi. Kuten arvaat, Zeus varttui maidon lisäksi hunajalla. Zeuksen maahan valuneista kyynelistä nousivat Kouritesit, jotka legendan mukaan olivat ensimmäisiä kreetalaisia. He pitivät meteliä rumpujaan lyömällä ja tanssimalla, jottei lapsen itku kantautuisi Kronoksen korviin. Kreetalla nykyäänkin tanssittavaa pyrihistä pidetään heidän alkuperäistanssinaan. Myös ”Olympialaisten” edeltäjiä, paikallisia Panhelleenisiä urheilukisoja pidetään heidän keksintönään – ja niitä järjestettiin Kreetalla jo ainakin 2000 eaa. Miehelleen Rhea antoi nieltäväksi kankaaseen käärityn kivenmurikan. Kronosta huijattiin myös siten, että Zeuksen sänkynä toimi riippumatto, joka ei koskettanut maata, ei ollut vedessä mutta ei myöskään taivasalla, joten isä ei voinut aistia poikaansa.

Zeus varttui, taisteli itsensä ylijumalaksi hurjassa titaanisodassa, ja jopa pelasti sisaruksensa Kronoksen vatsasta. Yhdessä sisarukset ja Zeuksen lapset siirtyivät Olympos-vuorelle asumaan.

Zeus oli kuitenkin aikamoinen hulivilipoika ja naisten mies, joka ei karsastanut syrjähyppyjä ja vaimojensa pettämistä. Eräänä aurinkoisena päivänä Zeus näki suloisen Eurooppaprinsessaan kirmailevan Välimeren etelärannalla ystävineen, ja päätti saada tytön omakseen. Ovela, kuten isänsä, Zeus naamioitui valkoiseksi uljaaksi häräksi, joka sai houkuteltua Euroopan selkäänsä.  Pian prinsessa huomasikin olevansa matkalla halki meren, ja pari rantautui Kreetalle, Matalan rannalle.  Sieltä Zeus kuljetti immen Gortysiin, jossa lempi tämän kanssa erään plataanipuun varjossa. Puu seisoo kuulemma tänäänkin Gortysissä. Rakkaustarinan seurauksena Eurooppa synnytti kolme lasta: Minoksen, Rhadamanthyksen ja Sarpedonia. Pojat hallitsivat myöhemmin mahtavia minolaisia kaupunkeja Knossosta, Faistosta ja Maliaa, sillä heidän äitinsä Eurooppa meni Zeuksen kanssa seikkailtuaan naimisiin Kreetan kuninkaan Asterioksen kanssa.

 

Minotaurus ja Theseus

Kreetan mytologiaan liittyy myös erottamattomasti Minotaurus, jolla oli ihmisen ruumis mutta härän pää ja häntä. Sekasikiön nimi tarkoittaa sananmukaisesti ”Minoksen härkää” ja Zeuksen poika Minos liittyykin tarinaan läheisesti.  Ai miksikö?  Minos rukoili jumalilta apua voittaakseen omat veljensä, kuinkas muutenkaan, ja Poseidon lähetti hänelle valkoisen härän. Minos ei kuitenkaan raaskinut lupauksensa mukaisesti uhrata sitä, ja Poseidon suuttui. Rakkauden jumalatar Afrodite auttoi Poseidonia kostossa, ja sytytti Minoksen vaimon, Pasifaen, sydämessä rakkauden härkää kohtaan.

Palatsin pääarkkitehti oli Daidalos, jonka kuningatar houkutteli rakentamaan puisen lehmän, jonka sisälle piiloutui ja tuli lemmenleikkien jälkeen raskaaksi. Rakkauden hedelmänä syntyi sekasikiö Minotaurus – joka alun perin nimettiin Minoan isäpuolen Asterioksen mukaan -, ja jonka kuningas Minos häpeissään piilotti Daidaloksen ja tämän pojan Ikaroksen rakentamaan ainutlaatuiseen labyrinttiin. Eihän mahtavan kuninkaan, ylijumala Zeuksen pojan ollut soveliasta ryhtyä moisen hirviön isäpuoleksi! Kuningattaren salaisuus oli turvassa, ja sille syötettiin muun muassa seitsemän nuorukaista ja seitsemän neitoa, joita Ateena oli Minoksen pojan tapettuaan pakotettu lähettämään Kreetalle joka yhdeksäs vuosi. Asiasta tuohtuneena, Ateenan kuninkaan poika Theseus päättää lähteä yhtenä uhrattavana nuorukaisena Kreetalle, ja tappaa Minotauruksen. Afridite puuttuu taas peliin, sytyttäen rakkauden liekin Minoksen tyttären, Ariadnen, sydämessä komeaa Theseusta kohtaan. Ariadne on tunnetusti ovelaa sukujuurta, ja antaa sydämensä valitulle Daidaloksen neuvon mukaisesti lankakerän, jonka avulla tämä pystyy palaamaan labyrintin sokkeloista. Theseus tietenkin tappaa Minotauruksen ja palaa Ariadnen luo. Yhdessä pari karkaa saarelta.

Daidalos ja Ikaros

Minos on suunniltaan; hän oli kuningattaren syrjähypyn tuloksena härkäihmisen isäpuoli ja hänen poikansa Androgeos tapettiin Ateenassa urheilukisojen aikaan. Nyt ateenalaiset vielä kehtasivat viedä hänen tyttärensä mukanaan. Minoksen viha suuntautuu Ateenasta karkotettuun Daidalokseen, ymmärrettävistä syistä, ja tämän poikaan Ikarokseen. Kuningas määrää heidät vangittaviksi labyrintin syövereihin Minotauruksen kuoltua. Daidalos on kuitenkin kekseliäs mies, kuten aiemmin on osoittanut, eikä aio jäädä kuninkaan oikkujen johdosta eliniäkseen rakentamaansa labyrinttiin. Hän rakentaa itselleen ja pojalleen siivet sulista ja vahasta. Pakomatkan alussa hän varoittaa Ikarosta lentämästä liian lähelle aurinkoa, koska sen kuumuus sulattaisi vahan. Kuten lapset yleensä, Ikaroskaan ei uskonut isäänsä vaan liihottaa liian korkealle. Maailman ensimmäisiin kuuluvan lentomatkan tuloksen tiedämme kaikki; vaha suli, ja Ikaros-rukka putosi mereen Samoksen liepeillä, lähelle saarta, joka myöhemmin nimettiin Ikariaksi.