NÄHTÄVYYDET HANIA

Aptera sijaitsee noin 13 kilometriä Haniasta itään. Muinainen kaupunki tunnettiin ainakin jo noin 1400 eaa Knossoksessa mainituissa teksteissä. Vuosisatojen ajan se oli eräs saaren mahtavimmista kaupunkivaltioista, erinomaisen ja strategisesta tärkeän merisijaintinsa ansiosta. Toistaiseksi esiin kaivetut rauniot ovat kuitenkin peräisin ”vasta” 330 eaa, joten niiden alla sijaitsee luultavimmin myös minolaisia raunioita. Myös Apteralla oli omia kolikoita, joista erästä koristi Hera-jumalattaren kuva. Aptera tuhoutui maan tasalle maanjäristyksessä 800-luvulla. Paikalla sijaitsee nykyään 1300-luvulla rakennettu Agios Ioannis Theologoksen luostari – joka ei nykyään toimi -, jonka muurien lähellä vierailijat voivat tutustua esimerkiksi roomalaisen kylpylän, kolmeholvisen vesisäiliön, kaksiosaisen temppelin, teatterin ja useiden doorilaisten temppelien raunioihin ja kävellä pitkin muinaista kivitietä. Alueelta hieman itään sijaitsee turkkilaisten 1800-luvun lopulla rakentama Itzendin linnoitus.

Falasarnan muinainen kaupunki sijaitsee lähellä Falasarnan rantaa, noin 17 kilometriä Kissamosta länteen, aivan Kreetan luoteisosassa. Kadonneen kaupungin löysivät Faistoksen tapaan englantilainen Thomas Spratt ja Robert Pashley. Myöhemmissä kaivauksissa löytynyt hautausmaa on peräisin noin 600 eaa, vaikka suurin osa satamakaupunki Falasarnan löydöistä on noin vuodelta 335 eaa. Alueella voit ihailla mm. torneja, suojamuureja, sataman rakenteita, teollisuusaluetta, kivettyä tietä ja varastorakennuksia. Falasarnan Akropoliksella on näkyvissä Diktynna-jumalattaren temppeli rauniot, vesisäiliöitä, kaivoja ja tähystystorneja. Koko Falasarnan muinainen satama oli muurien ympäröivä, ja sen sisäpuolelle johti kaksi aukkoa. Kaupungin mahdista kertoo myös se, että sekin löi omaa kolikkoaan. Kaupungin kuitenkin väitetään osallistuneen merirosvoukseen, jonka seurauksena roomalaiset hävittivät kaupungin ja sataman noin 68 jaa. Kaivaukset jatkuvat edelleen, joten uutta tietoa Falasarnan historiasta saadaan useinkin.

Frangkokastello sijaitsee Kreetan lounaisrannikolla, reilut 10 kilometriä Hora Sfakionista. Frangkokastello on venetsialaisten 1300-luvun lopulla rakentama vaikuttava linnoitus, jonka ulkoseinät ovat tänäänkin varsin hyväkuntoiset. Rakentajat itse kutsuivat linnoitusta nimellä Agios Nikitas, mutta se tunnettiin aina paremmin paikallisten sille antamalla lempinimellä Frangkokastello, joka tarkoittaa frankkien linnoitusta. Se on suorakaiteenmuotoinen rakennus, jonka jokaisessa kulmassa seisoo jyhkeä torni. Pääsisäänkäynnin yläpuolella erottuvat tänäänkin venetsialaisen vaakunan rippeet. Linnoituksen historia on verinen, sillä toukokuussa 1828 ottomaanit valloittivat sitä puolustaneet kreikkalaiset miehet, joita johti H. Dalianis, ja teloittivat nämä, haudaten lähes 400 miehestä suurimman osan läheiselle rantahietikolle. Dalianiksen ruumiin sanotaan olevan haudattu läheisen Agios Haralamboksen luostarin maille. Paikalliset eivät eksy alueelle 17.toukokuuta aamuvarhaisella, jolloin he sanovat kuolleiden heräävän ja marssivan Agios Haralamboksen luostarilta linnaan. Näiden tummapukuisten ja aseistautuneiden ”drosoulitesten” eli kasteen varjojen armeija herättää kunnioitusta edelleen. Kyseessä on aivan oikea ”näky”, joita vastaan jopa saksalaisjoukot avasivat tulen toisen maailmansodan aikaan, ja jolla on lukemattomia varteenotettavia todistajia.

Kourna-järvi sijaitsee 20 kilometriä Rethymnonista länteen, tai vajaat 50 kilometriä Haniasta itään. Se on näkemisen arvoinen jo siksi, että on koko Kreetan ainoa järvi, joka tunnettiin jo tuhansia vuosia sitten nimellä Korisia.  Järven halkaisija on vajaa kilometri ja ympärysmitta noin 3,5 kilometriä.  Järven liepeillä sijaitseva Kournas-kylä on säilynyt kartalla vilkkaan käsityöperinteensä ansiosta. Voit tehdä järvelle retken vuokrattavalla polkuveneellä tai ruokailla sen rantatavernoissa. Järven rantavedessä voit myös saada ilmaisen kalaterapian eli pienet ystävälliset kalat nyppivät ja syövät kuolleen solukon pois jaloistasi. Voit vertailun vuoksi tutustua kalliiden kylpylöiden vastaaviin hintoihin. Kournas kuuluu Natura 2000-ohjelmaan, ja on muuttolintujen levähdys- ja talvehtimiskohde.

Kydonia sijaitsee nykyisen Hanian kaupungin alueella. Muinaisen kaupunkivaltion raunioita on kaivettu esiin nykyisen sataman ja Kastelli-kukkulan alueella. Sen perusti legendan mukaan kuningas Minoksen tyttärenpoika Kydon. Kydonian sijainnin selvitti historiallisten kirjoitusten pohjalta englantilainen Robert Paishley 1800-luvun alkuvuosikymmenien aikana. Tunnetuin kydonialaisista kertova runoelma kertoo heidän ylivoimaisista taidoistaan jousiammunnassa. Kydonian alueen löydät ajoittuvat kaikkien minolaisen kulttuurin kausiin, aina 3 600 eaa – 1100 eaa välille. Kaupungin asuinrakennukset olivat suuria, lattiat taidokkaasti valmistettuja, sisäseinät punaisiksi maalattuja ja keramiikka priimalaatua.  Hieman nuoremmat kerrokset pitivät sisällään ikkunallisia rakennuksia ja jopa jätevesijärjestelmän. Kydoniakin paloi poroksi ja katosi kartalta noin 1450 eaa, samaan aikaan saaren muiden muinaisten kaupunkien kanssa. Myös Kydonia kuitenkin rakennetaan uudelleen. Nuorimmalla minolaisella kaudella Kydonia oli kuuluisa kauppasuhteista ympäri Välimerta ja keramiikastaan.

Samarian rotko sijaitsee Kreetan lounaisosassa, ja se on yksi saaren suosituimmista kohteista, eikä syyttä. Lefka Ori eli Valkoisten vuorien luonnonsuojelualueen rotko on Euroopan syvin ja toiseksi pisin, pituutta sillä on huikeat 16 kilometriä ja syvyyttäkin satoja metrejä. Ainoa tapa tutustua rotkoon on tarpoa sen halki, yli 1200 metrin korkeudella olevasta Omalon lähtöpisteestä aina Agia Roumeliin asti. Rotkoa pitkin vaeltaessasi tulet ohittamaan 1960-luvulla autioituneen Samarian kylän, jonka mukaan rotko on nimetty ja voit törmätä myös kuuluisaan kreetalaiseen villivuoheen, kris-krisiin. Reitin mieleenpainuvin kohta on sen kapein kohta Portes eli portit, jonka kohdalla leveyttä on vain reilut 4 metriä mutta korkeutta sen sijaan huimat 300 metriä.  Koska koko reitin käveleminen kestää useita tunteja, on syytä lähteä matkaan heti aamusta, ennen kuin aurinko kuumentaa rotkon ja tekee taivaltamisesta tuskaista. Samarian rotkoa en suosittelisi heikkokuntoisille enkä huimauksesta tai ahtaanpaikankammosta kärsiville. Jämäkät, pitäväpohjaiset kengät ovat onnistuneen vierailun a ja o. Samarian rotko on avoinna toukokuun alusta lokakuun puoliväliin kello 7 – 15, jonka jälkeen saat luvan kävellä vain kahden kilometrin taipaleen rotkossa, ymmärrettävistä syistä. Pääsymaksu on 5 €. Huomioi, ettei rotkossa saa uida, sytyttää tulta eikä yöpyä.