NÄHTÄVYYDET RETHYMNON

Argiroupoli eli Hopeakaupunki on ihastuttava tuttavuus luonnosta pitäville lukuisine lähteineen ja virtaavine jokineen. Kylä tunnettiin muinaisuudessa nimellä Lappa ja keskiajalla Stimboli tai Poli. Nykyinen kylä sijaitsee muinaisen kylän päällä, joka tunnettiin jo 200-luvulla eaa. Roomalaiset tuhosivat sen perustuksiaan myöten, mutta Octavianos rakensi sen myöhemmin uudelleen, koska kyläläiset olivat auttaneet häntä Marcus Antoniusta vastaan käydyssä valtataistelussa. Pikkuruiselle kylälle annettiin jopa oikeus lyödä omaa rahaa. Nykyään Argiroupolissa voi ihailla etenkin roomalaisajalta peräisin olevia kaarisiltoja, myllyjä ja Agias Dynamis (eli Pyhän Voiman) lähteitä, joista pulppuaa runsaasti vettä vuoden ympäri. Lähteiden alue onkin erityisen vehreää ja valtavien puiden varjostamaa, jossa voit vilvoitella kahviloissa ja tavernoissa maisemia ihaillen. Aivan kylän ulkopuolella voit tutustua muinaiseen hautausmaahan ja saaren kuuluisimpiin pyhiinvaelluskohteisiin lukeutuvaan Pente Parthenonin (Viiden neitsyen) kirkkoon.

Armenin haudat sijaitsevat 9 kilometriä Rethymnonista suoraan etelään, Armeno-kylän läheisyydessä.  Minolaisen hautausmaan maanalaiset kalliohaudat ovat erikoisia, sillä niihin turisti pääsee sisälle, ja niistä suurimmat on myös valaistu. Yhteensä Armenin alueelta on kaivettu esiin jo yli 230 hautaa. Hautausmaa todistaa alueella olleen asumusta minolaisellakin ajalla, vaikkei yhdenkään sen ajan kaupungin tai palatsin jäänteitä ole toistaiseksi löydetty. Myös Armenin haudat löytyivät aivan sattumalta, kun vuonna 1965 paikallinen poika löysi saviruukun. Haudat on louhittu kiveen itä-länsisuuntaisesti ja suurin osa niistä sisältää käytävän ja sen päässä olevan varsinaisen hautakammion. Ne olivat perhehautoja, joista useista löytyi myös kauttaaltaan piirrosten koristamia savisia sarkofageja, joita säilytetään Kreetan museoissa. Myös pronssisia aseita, kauniita koruja, työkaluja, saviruukkuja ja pienoisveistoksia oli ryöstämättömien hautojen sisällä.

Fortezza-linnoitus sijaitsee Rethymnonin kaupungissa, lähes sen keskustassa. Linnoituksen rakensivat venetsialaiset 1500-luvun loppupuolella Paleokastro-kukkulalle suojaamaan lähinnä itse venetsialaisia ottomaanien ilkeiltä valtausaikeilta. Fortezza on tähden muotoinen, sillä on kolme porttia ja 6 tähystystornia. Linnoituksen keskellä sijaitseva Agios Nikkolon roomalaiskatolilainen kirkko joutui ottomaanien lähes 300-vuotisen hallinnan aikaan toimimaan moskeijana. Ottomaanien vallattua linnoituksen 1646, se säilytettiin asuttuna ja uusia asumuksia rakennettiin, ja vasta 1960-luvulla paikka autioitui. Tänään sitä kuitenkin jälleen kunnostetaan turistien vierailupaikaksi.

Rethymnonin vanhakaupunki kuuluu monien maailmaa nähneiden mielestä parhaiten säilyneiden renessanssikaupunkien joukkoon. Se on rakennettu Kreetaa 1200 – 1646 hallinneiden venetsialaisten toimesta, heidän omien perinteidensä mukaisesti. Koska suurin osa varakkaista paikallisista vaikuttajista kuitenkin oli kreikkalaisia, ei heidän perinteitään voitu olla ottamatta huomioon.

Vanhankaupungin pääkatu Ruga Maistra (Venizelou-katu) kulkee merenrannan suuntaisesti. Monet alkuperäisistä rakennuksista tuhoutuivat ottomaani Ulu Alin vallatessa kaupungin 1500-luvun lopulla, mutta ne rakennettiin uudelleen. Vanhankaupungin kaduilla törmäät myös turkkilaiseen arkkitehtuuriin heidän pitkän valtakautensa vuoksi. Turkkilaiset rakennukset erotat niiden alakertaa ulommas työntyvästä yläkerrasta, joka useimmiten on puuverhoiltu. Kaduilla vaellellessasi saatkin mainion pikakatsauksen kaupungin historiaan eri aikakausilla. Kaupungin suojissa kannattaa tutustua etenkin seuraaviin:

  • Venetsialainen loggia on peräisin 1600-luvulta, ja on hyvin säilynyt neliskulmainen rakennus. Sen kolme sivua ovat kaarien verhoamia. Siellä paikalliset päättäjät kokoontuivat keskustelemaan yhteisistä asioista. Turkkilaiset muunsivat sen kuitenkin myöhemmin moskeijaksi.
  • Rimondi-lähde löytyy Platanos-aukiolta, Paleologos kadun varrelta. Sen rakensi silloinen kuvernööri Rimaldi. Lähteeseen kuuluu seinällä olevat kolmen leijonan pääreliefit, joista viileä vesi virtaa. Keskimmäisen leijonan pään yläpuolella näkyy Rimaldien vaakuna. Leijonia reunustavat neljä korinttilaista pylvästä.
  • Kirkot ja moskeijat, joita löytyy eri puolilta Vanhaakaupunkia. Niihin kuuluvat esimerkiksi Kyria ton Angelon eli Enkelten rouva -kirkko ja Agios Frangiskoksen kirkko, jotka ottomaanit muunsivat moskeijoiksi, ja joissa jälkimmäinen toimi myös köyhäintalona.
  • Porta Guora eli Suuri portti, joka oli aikoinaan linnoituksen suurin sisäänkäynti mutta on tänään hukkua myöhempien rakennusten sekaan.
  • Arkadiou-kadun venetsialaiset kartanot upeine sisäänkäynteineen. Vaikka rakennusten sisäarkkitehtuuri oli kreikkalaisen ja venetsialaisen sekoitus, pyrkivät venetsialaiset takaamaan rakennuksilleen edes omien perinteidensä mukaisen ulkoilmeen.

Sfentonin luola sijaitsee 43 kilometriä Iraklionista ja 52 kilometriä Rethymnoksesta, Zoniana-kylän liepeillä. Luola löytyy Psiloritis-vuoren rinteestä, yli 600 metrin korkeudesta. Luolalle on helppo päästä, sillä auton voit parkkeerata lähelle, ja ohjatut kierrokset kuljettavat sinut 270 metristä kulkureittiä luolan valaistuissa sokkeloissa. Luolaan ei pääse kukaan yksinään seikkailemaan, joten se on turvallinen myös lapsille. Tulet haukkomaan henkeäsi upeiden tippukivimuodostelmien äärellä, joilla on omat lempinimensä. Luolan läheisyydessä toimii myös kahvila. Zonianan kylällä on värikäs historia, ja se tuli joitakin vuosia sitten Kreikassa kuuluisaksi luolansa lisäksi eräiden paikallisten lammasvarkaiden, ryöstelijöiden ja huumeiden kasvattajien sekä poliisin yhteenotoista. Poliisi joutui piirittämään kylää useita päiviä, ennen kuin paikalliset saatiin riisuttua aseista.