HISTORIA

Lefkaksen historia on yhtä vaihteleva ja kiehtova kuin saaren maisemakin. Tämän päivän Lefkas on ihastuttava sekoitus perinnettä, josta paikalliset vuosisatojen aikana ovat pitäneet kiinni kynsin ja hampain, sekä ahkeraan vaihtuneiden valloittajien mukanaan tuomia vaikutteita. Nimensä saari sai uljaasta Lefkatan niemestä, jota muinoin kutsuttiin Lefka petraksi eli vaaleaksi kallioksi (lisätietoja Lefkatan niemestä ja sen historiasta löytyy Nähtävyydet-sivulta).

Pronssikaudella, noin 2 000 eaa Lefkas oli jo asuttu. Saksalainen arkeologi Dörpfeld kaivoi Nidrin alueella esiin löydöksiä, jotka saivat hänet myös vakuuttumaan siitä, että saari oli Homeroksen kuvaama Ithaka. Homeroksen kuvaus sopi paremmin Lefkaksen kuin nykyisen Ithakan saaren maisemien yksityiskohtiin. Ponnisteluistaan ja hikoilustaan huolimatta hän ei kuitenkaan onnistunut löytämään todisteita myyttisen kuninkaan, ja Troijan sodan sankareihin lukeutuvan, Odysseuksen palatsista.

Antiikin aikaan saarta hallitsivat korinttilaiset, joiden pääkaupunki oli Nirikos – jonka raunioihin voit tutustua Lefkadan lähellä. Saarelaiset kunnostautuivat useissa Kreikan sodissa, kuten Salamiin meritaistelussa ja Peloponnesolaissodassa. Lefkaslaisten voittajaksi löytyi kuitenkin vuonna 338 eaa Makedonian kuningas Filippus II, Aleksanteri Suuren isä. Lefkaslaiset myös taistelivat ja valloittivat Aasian alueita Aleksanteri Suuren rinnalla.

Keskiajalla saari joutui Epeiroksen despotaatin osaksi, kun Konstantinopoli päätyi ristiretkien tuloksena länsieurooppalaisten frankkien haltuun. Vuonna 1293 saari luovutetaan myötäjäisinä despotaatin hallitsijan Nikiforoksen tyttären naineelle Ioanni Orsinille. Siinäpä vasta kannattava naimakauppa! Orsini rakennutti tänään Lefkadan kaupungin laidalla olevan Agia Mavran linnoituksen suojaksi merirosvojen ryöstöretkiltä.

Turkkilaiset ja venetsialaiset hallitsivat seuraaviksi Lefkasta. Ottomaanien valtaa kesti noin 200 vuotta (1479 – 1684), ja ainoana alueen saarena turkkilaiset myös saapuvat sinne asumaan. Vuonna 1648 saaren valloittavat venetsialaiset, muiden Jooniansaarten tapaan. He myös siirsivät pääkaupungin sen nykyiselle paikalle. Venetsialaiset kuitenkin sallivat ja jopa kannustivat Jooniansaarten suhteellisen itsenäisen hallinnan. Venetsialaisten hallintakaudelta ovat peräisin myös useat ruokalajit, kuten niiden nimistä saattaa jokainen arvata.

1700-luvulta saari on vaihtanut omistajaa tiheään. 1797 ranskalaisen Napoleonin joukot valtaavat Lefkaksen, mutta saavat paikalliset suuttumaan taloudellisella saaren riistollaan. Jo seuraavana vuonna venäläis-turkkilaiset joukot marssivat Lefkakselle, kunnes vuonna 1807 ranskalaiset ottavat jälleen suitset kouraansa. Heidän iloaan ei kuitenkaan kestä kauaa, sillä 1814 englantilaiset seilaavat saarelle. Englantilaiset hallitsivat luomaansa Jooniansaarten yhdysvaltoja erittäin ankaralla kädellä ja tiukoilla lailla, jotka saivat paikalliset useinkin kapinoimaan. Kuuluisin lefkaslaisten kapinoista tapahtui vuonna 1819, johon englantilaiset vastasivat armottomilla vainoilla ja teloituksilla.

Vuonna 1864 Lefkas viimein yhdistetään Kreikkaan, muiden Jooniansaarten mukana. Saari saa vihdoin hengittää vapaasti ja vaalia omaa perinnettään.