NÄHTÄVYYDET

Lefaksen saarelta ei ole tehty roppakaupalla historiallisesti merkittäviä löytöjä, eikä sillä sijaitse monien muinaisten temppelien raunioita, joita etenkin Kreikan Dodekanesian saarilla voit ihailla. Myöskään legendaarisen Odysseuksen palatsin raunioita ei arkeologi Dörpfeldin yrityksistä huolimatta ole löytynyt. Lefkaksella kannattaa silti uhrata aikaa sen nähtävyyksillä vierailuun. Saari tarjoaa uskomattoman kauniita luonnonkohteita, joista eräillä on historiallinen menneisyytensä, vanhoja luostareita ja kirkkoja, keskiaikaisen linnan sekä ihastuttavia tuulimyllyjä. Koska monille nähtävyyksille on hankala päästä, suosittelemme sinua vuokraamaan pariksi päiväksi kunnon nelivetoauton, ja valmistautumaan myös patikointiin.

Agia Mavran linna (eli Pyhän Mavran linna) komeilee aivan Lefkaksen Manner-Kreikkaan yhdistävän sillan tuntumassa, Lefkada-kaupungin liepeillä. Venetsialainen Ioanni Orsini sai Lefkaksen myötäjäisinä 1300-luvulla ja rakennutti linnan suojaksi merirosvojen ja muiden vihollisten hyökkäyksiltä. Vallihaudan ylittävän sillan kautta pääset vankkojen muurien suojaan, jossa näkyvät venetsialaisten sotilaiden asuntojen ja varastojen rauniot sekä Agia Mavran kirkko vuodelta 1888. Kirkko on omistettu saarta suojelevalle pyhimykselle, Agia Mavralle. Agia Mavra kuoli aikoinaan kristinuskon puolesta marttyyrinä ristillä miehensä Timotheoksen kanssa. Alueella törmäät maassa makaaviin tykinpiippuihin ja pitkään heinään ja viikunapuihin, jotka vaikeuttavat raunioihin tutustumista, vaikka sinne tänne on raivattu kulkuväyliä. Koska alue on ihanteellinen käärmeille, muista noudattaa erityistä varovaisuutta linnaan tutustuessasi. Elokuisten Lefkadan festivaalien aikaan linna-alue palvelee tapahtumien pitopaikkana.

Nirikos, Lefkadan muinainen kaupunki sijaitsee muutaman kilometrin päässä nykyisestä pääkaupungista itään, Kalligonissa. Alueella ovat nähtävillä rakennusten rauniot, amfiteatteri, hautausmaa ja kaupunkia ympäröineet muurit. Ilmasta käsin suoritetulla magneettikuvauksella on saatu selville muun muassa se, että kaupungin kadut olivat lähes 4 metriä leveitä ja niiden pohjoispuolella kulki jätevesioja.  Kaupunki oli asuttu 1300-luvulle, jolloin Agia Mavran linna rakennettiin.

Lefkatan niemi sijaitsee saaren eteläisimmässä kärjessä, ja on Lefkaksen tärkein yksittäinen historiallinen nähtävyys. Niemelle johtavan tien viimeiset kilometrit ovat hiekkatietä, joka soveltuu nelivetoiselle autolle. Niemellä sijaitsi aikoinaan Apollonin temppeli, jonka mytologian mukaan rakennutti Odysseuksen ystävä Lefkos (”Vaalea”). Temppelin rauniot ovat tänäänkin näkyvillä. Lefkatan niemi on tunnettu myös Sapfon kalliosta. Sapfo oli lesboslainen lyyrinen naisrunoilija, 600-luvun jaa kuuluisimpia taiteilijoita, joka sydänsurujen riivaamana hyppäsi kalliolta kuolemaan. Useat hänen rakkausrunoistaan oli omistettu naisille, ja tänäänkin käyttämämme sana ”lesbo”, eli homoseksuaalinen nainen juontaa sanonnasta ”lesbolainen rakkaus”. Sapfo itse oli kuitenkin ”normaali” nainen, sillä hänen kerrotaan olleen naimisissa ja itsemurhaan hänet ajoi toivoton rakkaus Phaon-nimistä merimiestä kohtaan. Sapfon runoudesta kiinnostuneille kerrottakoon, että monitaituri Pentti Saarikoski on suomentanut hänen runojaan kokoelmana Iltatähti, häälaulu (1969).

Agios Nikolaoksen luostari sijaitsee aivan Lefkatan nimen tuntumassa. Luostari on rakennettu paikalle, jonka kautta ristiretkeläiset vuonna 1087 kuljettivat Pyhän Nikolaoksen jäänteitä matkallaan Italiaan. Luostarin vaikuttavin nähtävyys on ainutlaatuinen puinen alttariseinä kaiverruksineen ja pyhimyksen ikoni vuodelta 1699. Pihapiirissä on kivisiä mehiläispesinä toimineita rakennelmia – alue on ihanteellinen timjamihunajan tuotantoon. Paikallisten mukaan luostari toimi entisaikaan myös pappien karkotuspaikkana, olihan se kaukana muusta ihmisasutuksesta.

Faneromenin luostari löytyy 3 kilometrin päästä Lefkadasta. Se on saaren vanhimpia ja suurimpia luostareita, ja esittelee vierailijoilleen kreikkalais-ortodoksista perinnettä parhaimmillaan. Kirkollisten lähteiden mukaan alkuperäisen luostarin perusti Apostoli Paavalin opetuslapsi. Tänään luostarin suojissa lepäävä Faneromenin (eli ”näyssä ilmaantuneen”) ikoni on jäljennös alkuperäisestä, ihmeitä tekevästä ikonista. Upea kirkko on ikonien ja kullanhohtoisten seinämaalausten peittämä, muut tilat on sisustettu perinteisillä huonekaluilla ja tekstiileillä, ja vehreä sisäpiha tarjoaa mahdollisuuden kuunnella sirkkojen soittoa. Lapset voivat ruokkia luostarin eläinaitauksen kauriita, kaneja ja kanoja. Luostarilta avautuu lumoava näköala Joonianmerelle. Huomaa, että luostari on suljettu keskipäivällä kello 14 – 16. Luostari toimii myös museona.

Pyhien Isien erakkoluola löytyy Skaron lähettyviltä. Luola on kirkon historialle tärkeä, sillä siellä asuivat ja opettivat evankeliumia kolme Lefkakselle saapuneista viidestä Pyhästä Isästä. He saapuivat lähettiläinä Nikean 1. kirkolliskokouksen jälkeen 300-luvulla jaa. Heidän hautansa on löydetty viereisestä luolasta, jonne myös rakennettiin pieni kappeli. Viidestä Lefkakselle saapuneesta Pyhästä Isästä loput kaksi asettuivat Faneromenin luostariin.

Theotokou tis Odigitrias -luostari Girassa kuuluu saaren vanhimpiin uskonnollisiin muistomerkkeihin. Luostari kätkeytyy Apolpenan oliivilehtojen suojiin. Se on rakennettu luultavimmin vuoden 1450 tienoilla ja sen puukattoinen pyhin osa on varsin hyvin säilynyt. Luostari on omistettu Panagia Odigitrialle, eli Ohjaavalle Jumalanäidille, ja häntä esittävälle ikonille.

Rahin-vesiputoukset Dimossarin solassa, noin 4 kilometrin etäisyydellä Nidristä. Putouksille pääsee hyväkuntoista mutta jyrkkää polkua pitkin, ja reitti on selkeästi merkitty. Vesiputoukset ovat kuumana kesäpäivänä oivallinen paikka vilvoitella. Putouksen vesi on saanut aikaan pieniä kristallinkirkkaita lampia, joissa voit uida ja kahvila tarjoaa välipalaa. Kesäkuukausina putous ei tosin ole yhtä vaikuttava näky kuin talvisaikaan, jolloin sen vesimäärä moninkertaistuu.

Faraggi tis Melissas eli suomeksi ”Mehiläisen sola” sijaitsee 10 kilometrin päässä Lefkadan kaupungista, Kavalos-kylän alapuolella. Solan pohjalla virtaa joki, jota seuratessa törmäät lukuisten vanhojen vesimyllyjen raunioihin. Ne jauhoivat aikoinaan alueen vehnän jauhoiksi. Solan seinämillä pesivät haukat, teeret ja pöllöt. Saatat hiljaa kulkiessasi nähdä vilauksen ketusta, mäyrästä tai kärpästä. Mitä erilaisimmat puulajit ja pensaat elävät solassa sulassa sovussa, ja jos olet liikkeellä loppukesästä voit noukkia puista viikunoita ja päärynöitä. Solalle johtavan tien loppuosa on hiekkatietä.

Giran tuulimyllyt sijaitsevat lähellä Theotokou tis Odigistrias -luostaria. Paikalla komeili ennen 12 tuulimyllyä, joista vain neljä on säilynyt. Ne huolehtivat viljan jauhamisesta vielä 1900-luvun puolivälissä. Viljaa tuotiin alueelle suuria määriä etenkin Venäjältä, joten tuulimyllyistä useimmat oli nimetty venäläisillä lempinimillä, kuten Orloff tai Moskovas. Historiankirjojen mukaan vapaussodan sankarin Kolokotroniksen johtamat kreikkalaissotilaat rantautuivat nimenomaisella paikalla brittien kanssa ja kukistivat saarta vallassaan pitäneet Napoleonin joukot.

Skorpioksen saari sijaitsee Nidrin edustalla, ja se tuli tunnetuksi 1960-luvulla kreikkalaispohatta Aristoteles ”Aris” Onassiksen ostettua sen perheelleen. Saarella ovat vierailleet monet kuuluisuudet, kuten Ariksen pitkäaikainen rakastettu Maria Callas ja viimeinen vaimo Jacqueline Kennedy (Jack Kennedyn leski). Skorpiokselle on haudattu niin isä Aris kuin hänen aivan liian nuorina, ja mystisillä tavoilla, kuolleet lapsensa Alexandros ja Christina. Vuonna 2013 Onassis-perheen viimeinen jäsen, Athina, myi saaren kreikkalaisten ja Kreikan valtion suureksi harmiksi venäläismiljonäärille Dmitry Rybolovleville. Herra osti saaren lahjaksi tyttärelleen Ekaterinalle, joka on Athinan tuttu. Saarta voit ainakin toistaiseksi ihailla vain vesiltä, sillä ainoastaan sen kapealle rantakaistaleelle saa pysähtyä pikkuhetkeksi.