HISTORIA

aristharchus-samosKuten lähes jokaisella Kreikan alueella, myös Samoksella on rikas ja värikäs historia takanaan. Saarella on todistettavasti ollut asutusta jo esihistorialliselta ajalta, noin 4000 eaa, nykyisen Pythagorionin paikalla, joka onkin toinen vihreällä saarella sijaitsevista kahdesta Unescon Maailmanperintöluettelon suojelukohteesta.

Mytologian mukaan saarella asui ennen ihmisten saapumista Miniades- tai Naiades -nimisiä hirviöitä, joiden temmellys aiheutti suuria maanjäristyksiä ja geologisia muutoksia. Ensimmäisiksi ihmisiksi väitetään usein esikreikkalaiset lelegit ja kaarialaiset, jonka jälkeen saarelle saapuivat kefallinialaiset (jotka lienevät nimenneet saaren Samokseksi) ja myöhemmin joonialaiset.

Muinaiset samoslaiset ovat kirjoittaneet historiankirjoihin monta sivua. Kuuluisa matemaatikko ja filosofi Pythagoras kehitteli siellä 500-luvulla eaa. tänäänkin hänen ja koulukuntansa pythagorialaisuuden teorioita jälleensyntymästä, matematiikasta, sävelasteikosta, pahan välttämisestä kaikilla elämän alueilla jne.

aisopos-postimerkki-samosToinen tunnettu samoslainen on Aisopos, jonka noin 600 eaa. sepittämiä eläinsatuja tänäänkin kerrotaan ympäri maailman (ja jonka kaikki teokset alun perin elivät vain suullisena perinteenä, eikä niitä ollut kirjoitettu mihinkään). Kolmas, monille tuntematon saarelainen, on Epikouros, noin 300 eaa. elänyt filosofi, jonka eräät silloin järkytystä herättäneistä hengentuotteista elävät vahvoina tänäänkin. Hän opetti muun muassa ”vapautta, tasa-arvoisuutta ja veljeyttä” (Ranskan vallankumouksen ja läntisen sivilisaation kolme peruspylvästä) hyväksyen myös naiset ja orjat oppilaikseen. Hän myös nostatti esiin vielä tänäänkin uskonnollisia piirejä piinaavan paradoksin hyvästä ja pahasta ja Jumalan roolista; Jos Jumala on kaikkivaltias, ja Jumala on Hyvä, miksi Paha on olemassa? Mainittakoon vielä tähtitieteilijä Aristarkhos Samoslainen (noin 300 eaa.), joka ensimmäisenä kreikkalaisena esitti teorian aurinkokeskeisestä aurinkokunnasta, laski Auringon ja Kuun koot, sekä määritti aurinkovuoden aiempaa tarkemmin.

Kuten muutkin Kreikan alueet, myös Samoksen hallitsijat ovat vaihtuneet aina viime vuosisadalle asti useaan kertaan. Joonialaisten jälkeen niin egyptiläiset, persialaiset, arabit, venetsialaiset kuin turkkilaisetkin ovat vuorotelleet kaupallisesti tärkeän Välimeren saaren ohjaimissa, kunnes se itsenäisyydenjanoisena julistautui autonomiseksi alueeksi 1835, ja liitettiin Kreikkaan vuonna 1912.

Tänään Samos elää sekä turismin että monipuolisen maataloustuotantonsa turvin. Sen tunnetuimmat kaupungit ovat pääkaupunki Vathi (Syvä) – kutsutaan usein nimellä Samos –, ja Pythagorion. Kylistä ovat turistien suosiossa aidosti kreikkalainen Kokkari, luontoa ja rauhaa tarjoavat Votsalakia, Drakei ja Manolates.