MUINAINEN AKROTIRI
Saapuessasi muinaiseen Akrotiriin astut ajassa 3600 vuoden taakse. Vuonna 1967 Spyridon Marinatos aloitti alueella kaivaukset ja löysi paksun tuhkakerroksen alta hyvin säilyneen minoalaisen kaupungin jäänteet, jotka vetävät vertoja Vesuviuksen hautaamaan Pompeijiin. Ainoana erona on, ettei Akrotiristä ole löytynyt ihmisten jäänteitä, eli paikalliset luultavimmin ymmärsivät ja ehtivät poistua saarelta ennen tulivuoren purkausta. ”Kaupungilla” kävellessäsi huomaat suorastaan odottavasi milloin asukkaat ja kauppiaat palaavat arkipuuhiinsa.
Muinaisen Akrotirin ei olisi tarvinnut suurestikaan kadehtia nykyajan kaupunkeja. Talot olivat suurikokoisia ja niiden välissä kulkivat leveähköt kadut. Siellä täällä sijaitsi aukioita, joille paikalliset saattoivat kokoontua keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista. Koko kaupungin asukasluvun arvellaan olleen jopa 30 000.
Kaupungin rakennuksista osa oli jopa kolmikerroksisia ja niiden sisäseiniä peittivät mitä upeimmat, värikkäät maalaukset, jotka kuvasivat niin maisemia, maanviljelyä, kalastusta, eläimiä – kuten antilooppeja ja delfiineitä – kuin muitakin elämän aiheita, ja joiden värit ovat edelleen huikaisevan kauniita. Taloista on löydetty myös valtavia säilytysruukkuja ja saviesineistöä, arvoesineistön asukkaat leinevät vieneet mennessään, sillä vain yksi kultaesine on tähän mennessä löydetty; vuohta esittävä pieni patsas.
Akrotirin raunioista on löydetty myös maailman vanhimmat vesiputket ja vesivessat. Aivan, muinaiset saarelaiset nauttivat lähes 4 000 vuotta sitten kodeissaan melkein samoista hygieniaoloista kuin sinä tänään kaukaisessa Suomessa. Vesi kulki kaksoisputkistoissa, eli luultavimmin heillä oli käytössään kylmän veden lisäksi myös lämmintä vettä, onhan saarella vielä tänäänkin geotermisiä lähteitä.
Kaikki yllä olevat tosiasiat vastaavat monien mielestä Platon kuvaaman Atlantiksen yksityiskohtia. Kuinka asia sitten onkaan, todistavat Akrotirin ainutlaatuiset löydöt saarelaisten, ja minoalaisen kulttuurin yleensä, sivistystasosta ja vauraudesta.
Muinainen Akrotiri sijaitsee samannimisen nykyisen kylän laitamilla, noin 15 km Firasta. Kaivausalue on yleisölle avoinna ma – su: 8 – 17.
Kaivauksilta löytynyttä esineistöä voit käydä ihailemassa Thiran Esihistoriallisessa museossa.
Sekä kaivauksille että museoon pääset yhteislipulla, jonka hinta on aikuisilta 8 €, lapsilta 4 €.
Hellepäivänä loistava kohde päästä sekä vilvoittelemaan että katselemaan muinaisten santorinilaisten elämän puitteita. Ne puitteet tekivätkin suuren vaikutuksen, sillä lukemastani huolimatta en ollut varautunut noin leveisiin katuihin ja korkeisiin rakennuksiin. Ikivanhan rauniokaupungin keskustassa ollut tori eli agora kelpaisi tänäänkin monen pikkukaupungin kohtaamispaikaksi, ja Akrotirissa toimi jopa teini-ikäisten ”yläaste” eli gymnasio. Teatterikin kaupungilla tietysti oli omasta takaa, mitähän näytelmiä siellä lienee aikoinaan esitetty? Kulttuurin ja sivistyksen tasolla siis Akrotiri nenättäisi suurimman osan Suomen kaupungeista vielä tänäänkin.