Tätä kirjoittaessani Yhdysvaltojen karismaattinen presidentti Barack Obama on jo karistanut Kreikan pölyt jaloistaan ja lentänyt jatkoille Saksaan, Angela Merkelin luokse. Kreikkalaisilla on aikamoinen puolitoistavuorokautinen takanaan ja paljon uutiskynnyksen ylittävää ehti tapahtua Obamaa kuljettaneen koneen laskun ja nousun välillä. Koko maailma käänsi valokeilansa demokratian kehtoon ja uskomattoman kulttuuriperinnön omaavaan pikkuruiseen Kreikkaan, joka viime vuosina on päässyt kansainvälisen median otsikoihin lähinnä vain talouskriisinsä ja maan rantoja huuhdelleen pakolaisvirran merkeissä. Onpa välissä tietysti sinnikkäästi jaksettu vaatia briteiltä Akropolis-museon edelleen kaipaamia Elginin marmoreita, mutta siinäkään ei onnetar ole ollut Kreikalle armollinen. Kreikassa planeetan valtiaaksi virkansa vuoksi tituleerattu Obama kuitenkin ”kohensi” helleenien osakkeita ainakin taloudellisen tilanteen ratkaisemisen suhteen ja Kreikan maailmalle tarjoaman annin tunnustamisessa. Mitä kaikkea hänen Kreikan vierailunsa aikana ehti tapahtua? Tarkkasilmäiset ja -korvaiset tekivät moniakin havaintoja.

 

OBAMA, TSIPRAS JA PAVLOPOULOS

Eilen Presidentti Obama tapasi niin Kreikan presidentin Prokopis Pavlopouloksen kuin pääministeri Aleksis Tsipraksen. Presidentin kanssa tapaaminen oli lämminhenkinen, eikä tunnetusti aina ilman kravattia esiintyvä Tsipraskaan esittänyt vastalauseita Yhdysvaltain politiikkaa kohtaan. Kreikkalaiset, ja taatusti muukin maailma, kuitenkin laittoivat merkille Kreikan pääministerin jokseenkin väsähtäneen olemuksen, josta huokui samaa uupumusta kuin koko yön jatkuneista juhlista saapuneesta miehestä, joka juuri ja juuri ehti vaihtaa paitaa ennen pomon tapaamista… ja odottaa kovasti kotiin menoa, silmien sulkeutuessa toisinaan uhkaavasti kameroiden edessä.

Yhteisen tiedotustilaisuuden aikana Obama odotetusti puhui sekä Kreikan tilanteesta että seuraajansa valinnan jo aiheuttaneesta maailmanlaajuisesta järkytyksensekaisesta pelosta. Obama puolusti selväsanaisesti Kreikan velkataakan leikkaamisen välttämättömyyttä ja kitupiikkimäisen leikkaus- ja säästölinjan lopettamisen tärkeyttä, kummatkin viestejä Kreikan taloussotkua purkavalle troikalle ja etenkin sen johtokaartiin lukeutuvalle Saksalle. Kreikka sai kuitenkin samalla kehotuksen jatkaa uudistusten polulla, jota se kärsimyksen hinnalla taivaltaa. Tuli mieleen Olli Rehnin legendaarinen rohkaisu: ”Kalo kouragio!” eli vapaasti suomennettuna: ”Koettakaa jaksaa!”

Presidentti Obama puhui myös pitkään Yhdysvaltain menneisyydestä, nykyhetkestä ja etenkin tulevasta. Pohatta Donald Trumpistahan on jo ennen virkaan astumistaan muodostumassa samantapainen maailmanrauhaa ja ihmisoikeuksia uhkaava ”peikko” kuin Pohjois-Korean johtajasta. Obama on itsekin myöntänyt olevansa ”huolestunut” siitä, että Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja tulee olemaan vastuussa maan taloudellisesta, poliittisesta ja yhteiskunnallisesta tulevaisuudesta. Obama valikoi sanansa erityisellä huolella, toisinaan pitkienkin taukojen aikana, mutta viesti oli kaikille selvä. Hän selkeästikin kokee Trumpin tähänastiset lausumat pelottaviksi osoituksiksi siitä, että Yhdysvallat ja sen myötä muu maailma saattaa palata historiassa muihin, vähemmän demokraattisiin aikakausiin. Myös yhtenäinen Eurooppa on etulinjassa kyseisen uhan torjumisessa.

Tiedotustilaisuuden aikana moni varmaan huomasi yllätyksekseen, kuinka Tsipraksen kreikka sai selkeän jenkkikorostuksen. Itse olin kuin puulla päähän lyöty, ja tilanne sekä huvitti että huolestutti. Pääministeri myös heilui jalalta toiselle painoaan veivaten, antaen kuvan hermostuneesta pikkupojasta viilipyttymäisen rauhallisen ja tyylikkään Obaman rinnalla. Tsipraksen puolustukseksi laskettakoon se, että hän ohjaa laivaa, jonka pohjassa on kasvava reikä eikä näköpiirissä oleville rannoille ole asiaa ilman tiukkoja ehtoja ja miehistön kurittamista.

 

ILLALLISAIKAAN

Kreikan presidentin Obaman kunniaksi järjestämälle illalliselle pääsi ottamaan osaa 130 onnekasta, joista suurin osa oli poliitikkoja ja Kreikan yhteiskunnan kermaa, jonka seassa uiskenteli myös Kreikan ortodoksisen kirkon johtohahmo, arkkipiispa Ieronymos ja esimerkiksi lastensuojeluun keskittyneen Kivotos tou Kosmou -hyväntekeväisyysjärjestön perustaja/johtaja, isä-Antonios. Kreikan poliitikkojen rouvat eivät harmikseen päässeet nauttimaan Obaman ja maailman median jakamattomasta huomiosta, sillä Michelle Obaman pettymystä aiheuttanut poissaolo pakotti noudattamaan protokollaa, jonka mukaan muidenkaan rouvat eivät saa olla paikalla. Maljoja kohoteltiin, onneksi Tsipraskin heräsi lasiaan nostamaan ja menulla oli mm. katkarapuja ja riisiä, kalaa ja kastanjoista loihdittua jälkiruokaa. Illan tunnelmaa kohotti osaltaan mm. Lyriki Skinin lapsikuoro ja sen esittämät laulut niin kreikaksi kuin englanniksi. Kuten arvata saattaa, Obama ilostui lasten sävelistä siinä määrin, että valokuvatutti itsensä kuoron seassa, laulamaan hän ei kuitenkaan ensikäden tietojemme mukaan ryhtynyt.

Samaan aikaan Ateenan keskustassa kokoontuivat mm. useiden ammattiryhmien ja oppositiopuolueiden kannattajat. Tuhatpäisen ihmislauman marssiessa kohti Yhdysvaltain suurlähetystöä kansainvälisen median kamerat ikuistivat monia Yhdysvaltojen vastaisia iskulauseita, kuten: ”Jenkit, menkää kotiin!”. Ihmisjoukon seassa tavalliseen tapaan piilotelleet häiriköt pistivät myöhemmin huput tai kypärät päähänsä, kaivoivat mailansa esiin ja aloittivat poliisin mellakkajoukkojen kanssa liiankin usein käyvänsä yhteenoton, jonka aseina olivat jälleen kerran myös kivet ja supersuosituiksi muodostuneet suomalaiskeksinnöt, Molotin cocktailit.  Tavallaan Suomikin siis oli edustettuna Obaman vierailun aikana…

 

AKROPOLIS, MINIHAME JA JÄÄHYVÄISPUHE

Keskiviikkoaamuna Obama vieraili Akropoliinn kukkulan laella ihailemassa sen jo yli 2 000 vuotta ihastusta herättäneitä rakennuksia, jotka kovia kärsineinäkin ovat edelleen Ateenan symboli. Yli tunnin kestäneen yksityisen vierailun aikana Obamaa opasti kreikkalainen arkeologi ja kulttuuriministeriön edustaja Eleni Banou, jonka julkisuudelle myöhemmin antaman lausunnon mukaan Obama omasi harvinaisen syvällistä tuntemusta Akropoliin ja Kreikan historiasta. Itseäni ihmetytti rouvan minihame, olihan hän sentään opastamassa Yhdysvaltain presidenttiä, ei menossa kissanristiäisiin, mutta onneksi hän omasi melko katseltavat reidet ja oli osannut laittaa pitkähkön takin päälleen skandaalia estämään. Aina asianmukaisesti pukeutuva Michelle ei taatusti olisi ollut iloinen sinisen takin alta vilkkuneesta asusta. Kukkulalta laskeuduttuaan Obama teki tähän asti lähinnä show-maailmasta tutun vaatteiden pikavaihdon tummalasisessa ajokissaan, joka tunnetaan lempinimellä Hirviö, ja asteli tyylikäs puku päällään uuteen Akropolis-museoon. Sen suojissa hän ihasteli kukkulalta tuttuja marmoreita ja muita näytekappaleita.

Akropolis-museosta lähes 30 ajoneuvon vaikuttava letka kiisi pikavauhtia meren rannalla sijaitsevaan upouuteen Stavros Niarhoksen kulttuurikeskukseen, jossa Obama piti noin 40 minuuttia kestäneen puheen. Puhe haravoi luonnollisesti osin samoja aiheita kuin olimme kuulleet jo Uneliaaksi ristimäni Tsipraksen kanssa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Obama ylisti kuitenkin Kreikan historiaa ja sen kulttuuria pilviin ja painotti moneen kertaan helleenien maailmalle antaman demokratian merkitystä. Hän oli opetellut edellisen päivän aikana lisää kreikkalaisia sanoja, joilla sai monet kreikkalaissydämet sulamaan. Tuli vaan mieleen, että onkohan ylistyksen takana muutakin kuin aitoa ihailua, esimerkiksi halua pönkittää Kreikan roolia ja amerikkalaismielisyyttä ruutitynnyrin lailla räjähdysherkän Välimeren itälaidan ja sen valtioiden seassa. Kreikka on merkittävässä roolissa esimerkiksi pakolaistilanteen hallinnassa, Israelin kanssa muslimeja vastaan tasapainottavana voimana jne. Jälleen kerran hän painotti myös kaikkien vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien kunnioittamista mahdollisia sitä uhkaavia voimia vastaan.

Sitten Obama hyvästeli aplodeja seisten antavat kuulijansa, kiitti vieraanvaraisuudesta vielä kertaalleen ja lähti matkalle kohti Ateenan toisella puolella odottavaa, Yhdysvaltojen presidentin käyttöön varattua Air Force One -lentokonetta. Hymysuinen Obama kiipesi koneeseen, heilutteli kreikkalaisille rohkeutta toivottaen ja suuntasi matkansa kohti Berliinissä odottavaa Angela Merkeliä ja Saksassa luvassa olevaa ohjelmaa. Toivottavasti hän onnistuu taivuttamaan tiukkalinjaiset saksalaispoliitikot edes Kreikan velkataakan keventämisen suhteen, pelaahan Obama pokeria kreikkalaisia paremmilla korteilla.

 

Kaiken kaikkiaan Barack Obama antoi itsestään vahvan mutta silti inhimillisen kuvan niin maailmaa lähes mielensä mukaan keinuttelevan Yhdysvaltojen presidenttinä kuin ihmisenä. Hän omaa erittäin vahvat puhujanlahjat ja diplomaatin kyvyt vaikeidenkin kysymysten edessä ja osaa olla lähes ihastuttavan humoristinen aina, kun siihen on tilaisuus. Toivottavasti näemme hänet toistekin Kreikassa, yksityisellä lomalla koko perheen kanssa!