Koska vuoden paras lomakausi on Kreikan ihastuttavien saarien osalla juuri alkanut, pohtivat monet suomalaisetkin, pitäisikö tiettyjä saaria tänä kesänä kenties vältellä niillä mahdollisesti vallitsevan pakolaistilanteen vuoksi. Julkisuudessa on viime kesästä kirjoitettu paljonkin esimerkiksi Samokselle saapuneista pakolaisista, joita majoittui ja liikkui eri puolilla saaren kaupunkeja ja etenkin Vathyn sataman läheisyydessä. Monet vaihtoivatkin lomakohteekseen jonkin muun, turvallisemmaksi koetun saaren. Mutta miten asiat sitten ovat toukokuun 2016 lopulla ? Uskaltaako tai kannattaako mille tahansa itseään seireenin tapaan viekoittelevasti kutsuvalle Kreikan saarelle varata matkaa?

Samoksen osalta kerrottakoon heti alkuun sinne matkasta haaveilevien iloksi, että tänään saaren sataman alueella ei moista pakolaispaljoutta näy, eikä myöskään kaupunkien kaduilla. Syitä on pääasiassa kaksi: ensinnäkin pakolaisvirta Turkin puolelta on toistaiseksi vähentynyt huomattavasti, EU:n ja Turkin solmiman pakolaissopimuksen seurauksena, ja toisekseen saarella aiemmin olleet pakolaiset ovat joko jatkaneet matkaansa Ateenaan ja sieltä eteenpäin tai heidät on sijoitettu Samoksella sijaitsevaan vastaanottokeskukseen eli niin sanottuun Hot spotiin. Samokselle siis voi ja kannattaakin lentää Suomesta varmaa auringonpaistetta, lempeänlämmintä merta ja paikallisen perinteen runsautta ihailemaan. Saaren nähtävyydet ovat Egeanmeren aatelistoa, kuten muutkin lomallesi tarjotut puitteet ja puuhat.

Kosin osalta asiat ovat oikeastaan aivan samoin. Se ei enää kuukausiin ole ollut pakolaisia salakuljettavien suosikkireittejä, vaan rahatukut virtaavat muuta kautta ihmispoloja Kreikkaan tuoden. Kosilla oli vielä viime kesänä etenkin brittituristien mielestä liikaa pakolaisia, jotka pilasivat katukuvan ja jotka koettiin jopa uhkaksi ja terveysriskiksi. Kosin osalta kerrottakoon kuitenkin sen verran, että saarelaiset ovat erittäin kiivaasti taistelleet vastaanottokeskuksen perustamista vastaan; heidän mukaansa sellaisen perustaminen merkitsisi pysyvää pakolaismäärää saaren kamaralla. Saksalaiset matkatoimistot ovat kokeneet kosilaisten asenteen epävarmuutta lisääväksi, eivätkä suuremmin mainosta saarta mahtavana lomaparatiisina, kuten vielä pari vuotta sitten tekivät. Saari on osittain samalla saanut ”rasistisen” leiman, joten ainakin humanitäärisyyteen ja pakolaisapuun uskovat kiertävät sen jo pelkistä periaatesyistä kaukaa.

Turkin lähistöllä on lähempänäkin sijaitsevia saaria kuin Kos, joista Lesbos on se suomalaisille varmasti se tunnetuin. Vaikkei Lesbos lukeudukaan matkatoimistojen perinteisiin lomakohteisiin, saattaa sinne vuosittain kuitenkin ”eksyä” jokunen onnekas suomalainen. Lesbos on osoittanut aivan vastakkaista käyttäytymistä saarelaisten toimesta kuin Kos, sillä siellä pakolaiset on otettu avosylin vastaan. Tästä inhimillisyydestä kertoo selvää kieltään jo sekin, että herttainen lesboslainen mummo lukeutuu vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajaehdokkaiden joukkoon. Saarelaiset myös hyväksyivät mielellään vastaanottokeskuksen perustamisen Moriaan, jonne kaikki pakolaiset eivät kuitenkaan ole mahtuneet, tai halunneet mennä. Lesboslaiset ovatkin uskomattomassa määrin avanneet ovensa pakolaisille, ottaen heitä kanssaan asumaan tai ainakin tarjoten heille mahdollisuuden käydä peseytymässä, hakemassa puhdasta vettä ja ruokailemassa. Jos siis kaipaat lomapuitteita, joissa voit sulautua paikallisen väestön joukkoon ja ottaa mallia loputtomasta sydämellisyydestä, saattaa Lesbos olla itsellesi juuri oikea kohde. Lesbos on pakolaisasenteensa ansiosta viimeisen vuoden aikana kohonnut lähes tuntemattomuuden syövereistä niin sanotun länsimaisen sivilisaation ruumiillistumaksi, jossa vapaus, veljeys ja tasa-arvo edelleen tunnetaan. No, ainakin tähän saakka niiden vannottiin olevan sivistyksemme ohjenuoria sitten Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen. Viime aikoina kyseiset jalot periaatteet on kuitenkin heitetty roskakoriin ”3-pisteen” heitoilla niin poliitikkojen kuin kokonaisten kansakuntien toimesta.

Muilla matkatoimistojen listoilla olevilla saarilla ei pakolaisiin juuri törmää, ja jopa lähinnä Pohjois-Afrikan rannikkoa sijaitseva Kreeta on kuitenkin sen verran kaukana ja vaarallisen merimatkan päässä, ettei sinne juurikaan Afrikan puolelta koeteta seilata. Toistaiseksi siis kenenkään ei tarvitse rajoittaa matkansa määränpään etsiskelyä ja pohdintaa pakolaistilanteen pohjalta, sillä lähes kaikki Kreikan rajojen sisällä olevat pakolaiset ovat mannermaan puolella, ja sielläkin heidät on viime viikkojen aikana pyritty pakolla sijoittaa vasta-avattuihin vastaanottokeskuksiin. Vain Piraeuksen sataman alueella on vielä telttakylä, jonka poistamiseen etsitään keinoja. Helleenien kuvankauniit saaret ovat siis tänäkin vuonna ympäri maailmaa saapuvien turistien temmellyskenttiä ja paratiisinkaistaleita, saavu sinäkin valloittamaan omasi!