ALKUPALAT, PÄÄRUOAT, JÄLKIRUOAT JA LEIVONNAISET

ALKUPALAT ovat nimeltään orektiká (ορεκτικά) tai toisinaan mezédes (μεζέδες), eritoten jos olet tilaamassa oúzoa. Tavallisimmin pöytäseurue valitsee useampia, joista kaikki nauttivat yhdessä, ja tunnetuimpia niistä ovat:

  • Kreikkalainen salaatti eli horiátiki (χωριάτικη = kyläsalaatti), jossa komeilevat tomaatit, kurkut, sipulirenkaat, vihreä paprika ja jonka kruunaavat oliiviöljy, viinietikka, feta-juusto ja oregano.
  • Tzatzíki (τζατζίκι), joka valmistetaan paksusta jogurtista, kurkusta ja valkosipulista.
  • Taramosaláta (ταραμοσαλάτα): mädistä, majoneesista/ perunasta, sitruunanmehusta ja sipulista valmistettu tahnamainen ”dippi”.
  • Tirosaláta (τυροσαλάτα), on juustoinen levite, joka tekijästä riippuen saattaa olla myös tulinen versio nimellä tirokafterí (τυροκαυτερί = polttava juusto).
  • Melitzanosaláta (μελιτζανοσαλάτα) on munakoisoa sisältävä levite/ dippi.
  • Feta-juusto (Φέτα): jonka päällä tavallisesti oliiviöljyä ja oreganoa.
  • Halloumi (χαλλούμι): kova kyproslainen minttuarominen juusto.
  • Saganáki (σαγανάκι): paistettu juusto, useimmiten feta tai jokin paikallinen lajike.
  • Dolmádes (ντολμάδες) eli viininlehtikääryleet ovat joko jalanzí (γιαλανζί) eli riisillä, sitruunamehulla ja yrteillä täytettyjä tai muuten niissä voi olla lisukkeena myös jauhelihaa.
  • Hórta (χόρτα) eli suomalaisittain ”rikkaruohoja”, jotka tarjoillaan keitettyinä ja oliiviöljyllä ja sitruunamehulla terästettyinä. Nämä ”rikkaruohot” ovat paitsi maukkaita myös erittäin terveellisiä, sillä niissä on enemmän flavonoideja kuin punaviinissä ja mustassa teessä! Eli eipä muuta kuin keräämään syötäviä ruohoja puhtailta alueilta ja keittelemään.
  • Kolokithákia (κολοκυθάκια): pieniä kesäkurpitsoja keitettynä, oliiviöljyn ja sitruunan kera.
  • Gigantes, ”Jígantes” (γίγαντες) eli jättiläiset: valkoisia härkäpapuja tomaatilla, lehtisellerillä, tillillä, sipulilla ja oliiviöljyllä uunissa haudutettuina. Herkullinen proteiinipommi, joka saattaa kuitenkin aiheuttaa herkkävatsaisille turvotusta. Ei pidä sekoittaa toiseen härkäpapulajiin nimeltä koúkia (κούκια), joka saattaa olla hengenvaarallinen entsyymin G6PD puutteesta kärsiville.
  • Kalamarákia (καλαμαράκια): ihanan rapeita uppopaistettuja kalmarirenkaita. Saattaa löytyä myös pääruokien joukosta.
  • Mustekalaa eli Htapódi (χταπόδι), joka saattaa olla myös pääruokaa. Lonkerot voivat pelottaa ulkonäöllään, mutta ovat oikein grillattuina mureita ja maukkaita.

 

PÄÄRUOKIA eli κύρια πιάτα, joita tulet todennäköisesti löytämään tavernasta. Ne tarjoillaan tyypillisesti paistettujen perunoiden tai riisin kera.

  • Mousaká (μουσακά) on munakoisopaistos, jossa vuorottelevat kerroksittain paistetut munakoisoviipaleet ja perunaviipaleet, jauheliha ja päällä on kuorrutusta.
  • Pastítsio (παστίτσιο) on lasagnetyyppinen paistos, jossa makaronilevyjen sijasta käytetään paksuja spaghetteja.
  • Paputsákia (παπουτσάκια = pienet kengät) ovat kaiverrettuja munakoison puolikkaita, jotka esikypsennyksen jälkeen täytetään mausteisella jauhelihaseoksella ja kerma-juustokuorrutuksella.
  • Keftédes (κεφτέδες) ovat tomaattikastikkeessa haudutettuja lihapullia.
  • Soutzoukákia (σουτζουκάκια) ovat valkosipulisessa tomaattikastikkeessa haudutettuja pitkulaisia lihapullia.
  • Stifádo (στιφάδο): uunissa tai kattilassa haudutettua naudanlihaa, sipulia, tomaattia ja punaviiniä.
  • Kókora (κόκκορα): useimmiten tomaattikastikkeessa haudutettua kukkoa.
  • Souvláki (σουβλάκι): tikussa grillattua paloiteltua porsasta, kanaa tai kalaa, joka marinoidaan sitruunamehulla ja oliiviöljyllä.
  • Gemista / Jemistá (γεμιστά): riisillä ja yrteillä täytettyjä vihanneksia, kuten tomaatteja, paprikoita, kesäkurpitsoja ja munakoisoja.
  • Paidákia (παιδάκια): lampaankyljyksiä
  • Kontosoúvli (κοντοσούβλι): porsaanlihapaloja suuressa vartaassa grillattuna.
  • Fakés (φακές) eli linssikeitto on vihreistä linsseistä, sipulista, valkosipulista ja tomaatista valmistettu. Keitto sisältää paljon proteiinia ja rautaa.
  • Fasoláda (φασολάδα) on keitto, jossa on papuja, sipulia, tomaattia, lehtiselleriä ja porkkanaa. Niin ikään proteiinipommiksi luokiteltava ruoka.
  • Revíthia (ρεβύθια) on keltaisista herneistä valmistettu keitto.
  • Psarósupa (ψαρόσουπα) on kalakeitto, jossa on perunoita, lehtiselleriä, porkkanaa, sipulia ja toisinaan hieman jauhoja nestettä sitomassa.
  • Juvarlákia ávgolemono (γιουβαρλάκια αυγολέμονο) on keitto, joka sisältää riisistä, jauhelihasta ja yrteistä tehtyjä suuria palloja. Liemi on kananmunainen ja sitruunainen.

 

JÄLKIRUOKIA JA LEIVONNAISIA

Mikäli kreikkalaiset itse nauttivat jotain jälkiruoaksi, on se useimmiten tuoreita hedelmiä (φρούτα – frúta) tai jogurttia hunajan kera (γιαούρτι με μέλι – jaúrti me méli). Leivonnaisia tarjotaan muina kellonaikoina, vieraiden saapuessa, sekä juhlapäivinä. Arvaatko, miksi kreikkalaiset leivonnaiset ovat tyypillisesti siirappisia tai sisältävät suuret määrät sokeria? Asia johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei läheskään kaikissa taloissa ennen ollut kylmäkellaria (kuten Suomessa) – ja jääkaappia ei vielä oltu keksitty –, joten vain suuri sokeriprosentti takasi mahdollisimman pitkän säilytysajan.

  • Baklavá (μπακλαβά) on fillotaikinasta ja pähkinärouheesta vuorottelemalla vuokaan koottu leivonnainen, joka uunissa paistamisen jälkeen kirjaimellisesti hukutetaan sokerista, vedestä, hunajasta, inkivääristä ja toisinaan sitruunanmehusta keitetyllä siirapilla. Siirappi imeytyy hiljalleen ja tuloksena on erittäin makea mutta rapea leivonnainen. Täysin samanlaista leivosta nautitaan koko Lähi-idänkin alueella, josta se on kotoisin.
  • Kataífi (καταΐφι) valmistetaan käärimällä pähkinärouhetta hiusmaisen ohuista säikeistä muodostuvaan kataifi-taikinaan. Komeus paistetaan uunissa ja hukutetaan sitten siirappiin. Myös kataífi on maahanmuuttaja Lähi-idästä, jossa se on tunnetuimpia leivonnaisia.
  • Galaktombúreko (γαλακτομπούρεκο) on piirakka, joka valmistetaan fillotaikinasta paksulla maitotäytteellä. Paistamisen jälkeen sekin hukutetaan siirappiin. Parasta aivan tuoreena ja lämpimänä.
  • Búgatsa (μπουγάτσα) fillotaikinasta ja paksusta maitotäytteestä valmistettu piiras, joka tarjoillaan pölysokerilla ja kanelilla kuorrutettuna. Se on yllä mainittuja hieman kevyempi vaihtoehto, sillä sitä ei ole kyllästetty siirapilla.
  • Lukumádes (λουκουμάδες): pieniä donitsipalloja, jotka uppopaiston jälkeen kuorrutetaan hunajalla ja kanelilla, tosin modernimmassa versiossa kuorrutus saattaa olla myös suklaata.
  • Tsuréki (τσουρέκι) on kreikkalainen pulla, joka on kardemumman sijasta aromatisoitu mastikilla/ mastihalla. Se on perinteinen pääsiäisleivonnainen, jota on kuitenkin nykyään aina saatavilla.
  • Rizógala (ριζόγαλα) on kreikkalainen riisipuuro, joka tarjoillaan kanelin kera.
  • Moustalevriá (μουσταλευριά) valmistetaan keitetystä viinirypälemehusta, sokerista ja jauhoista. Kiehautettu marjapuuron paksuinen seos jäähdytetään ja sen päälle sirotellaan kanelia ja toisinaan seesaminsiemeniä. Tämä on yksi suosikeistani – itse teen sitä omasta rypälemehusta – ja sitä on saatavilla etenkin syksyisin rypäleiden korjuun aikaan. Nykyisin sitä tosin löytyy kauppojen kylmiöistä ympäri vuoden.
  • Glikó koutaliú (γλυκό κουταλιού, γλυκό = makea ja κουτάλι = lusikka) on vanhimpia kreikkalaisia makeita vierasvaroja, joita yhä edelleen valmistamme kotona.  Se ei ole hilloa eikä marmeladia, vaan pestyt hedelmät keitetään kokonaisina sokerin kera ja säilötään talven varalle lasipurkkeihin. Ehdoton suosikkini on happamasta villikirsikasta víssinosta (βύσσινο) tehty säilyke, jota voisin syödä vaikka purkillisen kerrallaan! Muita suosittuja hedelmiä ovat kvitteni, kirsikka, bergamontti, appelsiini, ja sen hapan nerantzáki-serkku sekä viinirypäleet.

 

Eri alueiden omista erikoisuuksista kerron aina kohteen omilla sivuilla. Siten voit helpommin erottaa ne koko maassa tarjottavista. Vain tiettyinä juhlapäivinä, kuten pääsiäisenä ja jouluna syötävistä ruoista ja leivonnaisista kerron myöhemmin erikseen.