Kreikan oliivit

Kreikassa oliivipuu on antiikin ajoista ollut ”pyhä”, onhan sillä ravittu kansakuntaa ja palkittu erilaisten kilpailujen voittajat. Mitä suomalaisiin tulee, voisin jakaa tuntemani ihmiset karkeasti niihin, jotka jumaloivat oliiveja ja sitten niihin, jotka eivät laittaisi oliivia suuhunsa edes maksusta. Pikkuruisessa mutta sitäkin lämpimämmässä Kreikassa asiat ovat toisin, sillä en nimittäin ole 20 vuoden tuttavuuden aikana siellä tavannut ketään, joka ei söisi oliiveja. Jopa pikkulapset näyttävät mussuttelevan niitä kuin suomalaislapset salmiakkia tai lakuja.

Koska lähikauppasi hyllyltäkin varmasti löytyy niin säilöttyjä oliiveja ja oliiviöljyä, tehkäämme pikakatsaus oliivien ihmeelliseen maailmaan, keskuspisteenämme Kreikka.

Millaisia oliiveja on ja miten ne eroavat toisistaan?

Jos syöt oliiveja, olet takuulla huomannut, että oliivit ovat väriltään joko mustia tai sitten vihreitä. Tiesitkö kuitenkaan, että niiden ainoa varsinainen ero on siinä, että vihreät oliivit on kerätty puusta raakana, kun taas musta väri osoittaa kypsyyttä? Oliiveja on luonnollisesti eri lajeja, aivan kuten omenoita puutarhassasi, ja osa niistä on omiaan syötäviksi, osasta valmistetaan vain öljyä.

Ostamasi purkin kyljessä saattaa lukea esimerkiksi Kalamata Olives eli kyseessä on tietty oliivilajike, jota kasvatetaan erityisesti Kreikan Peloponnesoksella sijaitsevan Kalamata-kaupungin ympäristössä. Kyseisen lajikkeen edustajia ei muuten normaalisti koskaan revitä puusta raakana, vaan ne saavat kypsyä kaikessa rauhassa tummiksi, jonka jälkeen ne kerätään käsin.

Koroneiki-lajikkeesta puolestaan valmistetaan lähinnä vain sitä maailmankuulua neitsytoliiviöljyä – Extra Virgin Olive Oil – jota kreikkalaiset toisinaan näyttävät lotraavan litrakaupalla ruoanlaitossa. Oliivit napsitaan puista vihreinä, ja niistä puristettava öljy on hedelmäisen ja raikkaan makuista.

Paikallisia lajikkeita on useitakin edellä mainittujen lisäksi, esimerkiksi vain Pohjois-Kreikan Athos-vuoren liepeillä viljelty Halkidiki, jota sen suuresta koosta johtuen toisinaan kutsutaan myös ”aasioliiviksi”. Kreikassa niitä mainostetaan usein parhaina ruokapöytään.

Oliiveja kannattaa maistaa myös täytettyinä. Esimerkiksi vihreitä oliiveja löytyy lähes kaikkialta joko punaisella paprikalla tai mantelilla täytettyinä. Ne ovat erinomaisia esimerkiksi pitsaan tai leivän päälle viipaloituina.

Kreikassa vieraillessa kannattaa ostaa maistiaisiksi myös hieman rumalta näyttäviä, ryppyisiä mustia oliiveja. Ne ovat kaikkein kypsimpiä oliiveja, ja niiden maku on pehmeä, samoin itse oliiviliha. Tavallisesti ne ovat kaupan kalleinta sorttia, sillä niitä tuotetaan vain pieniä määriä.

Mitä muuta oliivipuusta saa?

Kuten sanottu, oliivipuun marjoista saa säilöttyjen oliivien lisäksi sitä oivaa oliiviöljyä. Sitäkin takuulla löytyy kauppasi hyllyltä. Suosittelen valitsemaan pullon kreikkalaista Extra Virgin Olive Oilia, mieluiten sen kyljessä tulisi lukea vielä ”cold pressed”, jolloin öljyä ei ole puristettu kuumentamalla vaan pelkästään mekaanisin menetelmin. Silloin kaikki oliivin ravinteet ja vitamiinit ovat vielä tallella. Ja kreikkalainen pullo yksinkertaisesti siksi, että useimpien espanjalaisten ja italialaisten oliiviöljyjen sisältö on osittain peräisin Kreikasta! EU:ssa kun saa vapaasti ohentaa omaa öljyään naapurin tuotteella, ja liimata siihen sitten vain yhden maan nimen sisältävän etiketin…

Öljyn lisäksi oliivipuu on todella kovaa ja kestävää, eli mainio rakennusaine. Perinteisesti siitä on valmistettu erilaisia käyttö ja koriste-esineitä. Kysy sinäkin seuraavalla Kreikan matkallasi oliivipuusta valmistettuja salaattikulhoja, kynttilänjalkoja jne.

Kosmetiikkateollisuus on myös löytänyt oliivin. Ennen vanhaan Kreikassa peseydyttiin ja vaatteet pestiin vihreällä saippualla, ja arvaatkos mistä sitä saatiin? No, oliivista tietenkin. Onneksi vihreää saippuaa saa tänäänkin niin hiutaleina, nesteenä kuin palana. Tuote on sekä kasviperäinen että antiseptisiä ominaisuuksia sisältävä, ja ehdottoman turvallinen vaikkapa vastasyntyneiden herkälle iholle. Nykyään oliivia ja sen öljyä lisätään myös mitä erilaisimpiin voiteisiin.

Kuten huomaat, Kreikassa oliivit ovat keskeinen osa arkea. Niitä sekä käytetään ruoanlaitossa, nautitaan ruokapöydässä, huolehditaan puhtaudesta ja jopa hellitään herkkää ihoa.

 


Kommentit

Oliivit — 4 kommenttia

  1. Olenkin viime vuosina huomannut monen markkinoilla olevan kosmetiikkatuotteen sisältävän oliivia ja ihmetellyt, mitähän sekin tuotteeseen tarjoaa. Oli mukava lukea oliivin antiseptisista ominaisuuksista, koska kyseessä on 100 % luonnontuote. Nyt uskallan turvallisin mielin ostaa vauvallenikin esimerkiksi oliiviperäistä pesunestettä ja ihovoidetta.

  2. Kiitos tämän artikkelin osasin tuoreimmalla Kreikan matkallani etsiä kaupasta noita tummia ja ryppyisiä oliiveja. Ne olivat rusinamaisesta ulkonäöstään huolimatta jumalaisen maukkaita, ja niissä todella ymmärsi, millainen on kypsä ja vähäsuolainen oliivi. Aivan uskomaton makuelämys, jollaista varmaan monikaan Kreikassa käynyt ei ole vielä osannut haeskella. Kyseisiä oliiveja myydään muuten nimellä ”θρούμπες”, ξα eräissä harvinaisissa tapauksissa niitä saattaa löytyä myös tavernan menulta, joten silmä tarkkana!

  3. Löytyykö noita vähäsuolaisia oliiveja lainkaan Suomesta? Itse kärsin korkeasta verenpaineesta, joten oliivit ovat kiellettyjen ruoka-aineiden listalla. Tykkään niistä kuitenkin vallan kamalasti, ja luonnollisesti toisinaan hemmottelen itseäni parilla oliivilla, vaimolta salaa. Olisi todella hienoa päästä taas herkuttelemaan oliiveilla, miksei kaupat tuo Suomeen vähäsuolaisia vaihtoehtoja vaan pelkästään noita suolapommeja? Tuossa olisi tosi hyvä liikeidea jollekin kauppiaalle, meitä korkean verenpaineen vitsaamia tai sydänvikaisia on maassa todella runsaasti asiakkaiksi.

  4. Kiitos loistavasta artikkelista ja sen runsaista tiedoista. Itse en ole lainkaan oliivien ystävä, enkä ole koskaan ymmärtänyt, kuinka toiset voivat syödä niitä ja vieläpä tykätä niistä kovasti. Se on kuitenkin makuasia, josta ei kannata kiinstellä. Tieto ei kuitenkaan mennyt hukkaan!

Vastaa käyttäjälle Pirjo Huovinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

HTML tags allowed in your comment: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>