KREIKAN TALOUS

Kreikan taloutta on vuosien saatossa luonnehdittu mitä erilaisimmin ilmauksin. 1800-luvulla maa oli eurooppalaisen mittapuun mukaan köyhä ja talous takapajuista. Vuosien 1950 ja 1973 välillä maailmalla ylistettiin ”Kreikan talousihmettä”, koska helleenien kansantuotto kasvoi noin 7 % vuosivauhdilla, jonka päihitti vain Japani. Kasvu jatkui hitaampana aina 2000-luvulle, ja viimeisiä vuosia on otsikkoja Suomessakin hallinnut Kreikan surullinen talouskriisi. Maalla on rasitteena valtava velkataakka, jonka hoitamista laajalti epäillään mahdottomaksi, saipa maa millaisia tukipaketteja tahansa.

Talouskriisin aiheuttama syöksykierre toi mukanaan todella tuntuvia palkkojen ja eläkkeiden leikkauksia, julkisten palvelujen alasajoa, mitä kekseliäimpiä uusia veroja ja huimia työttömyyslukuja. Mikäli sinua kiinnostaa tietää tarkemmin, miten talouskriisi on pyörremyrskyn tavoin vaikuttanut kreikkalaisten arkeen ja onko sillä ollut vaikutusta turistien maksamiin hintoihin, kerron todellisuudesta liikoja kaunistelematta tarkemmin sivulla Talouskriisin vaikutukset.

Millä aurinkoinen Kreikka sitten nykyään elää? Maan talous voidaan jakaa karkeasti ottaen palveluihin (noin 85 % kansantuotteesta), teollisuuteen (11,5 %) ja maanviljelyyn (vain 3,5 %). Palveluista tärkeimpiä ovat kaikkien oikein arvaama turismi (noin 18 % kansantuotteesta) – onhan Kreikka maailman suosituimpia lomailukohteita – sekä meriteollisuus (Kreikan kaupallinen laivasto on prosenttimääräisesti maailman suurimpia). Elinkeinoista voit halutessasi lukea lisää Elinkeinot-sivulta.

                          

 

Kreikan suurimmat taloudelliset haasteet, jotka myös pitkälti ratkaisevat, pääseekö se kriisin syövereistä, ovat: huima byrokratia, kansallinen ”harrastus” eli veronkierto, korruptio ja heikko kilpailukyky.