TALOUSKRIISIN VAIKUTUKSET

Jokainen talouskriisi tuo tietysti tullessaan omat lieveilmiönsä, mutta Kreikan hurja syöksykierre on saattanut koko väestön elinolot ja tulotason aivan ennenäkemättömiin muutoksiin. Siinä missä kulutusjuhla oli täydessä vauhdissa vielä muutama vuosi sitten, yrittää suuri osa kansasta tänään kitkutella päivästä toiseen ja saada välttämättömimmät laskut maksettua. Aivan kaikesta on ollut pakko tinkiä; useiden perheiden kakkosautosta on hankkiuduttu eroon, ostoskori on keventynyt ja täytetään lähinnä tarjoustuotteilla, illanistujaiset tavernassa ja bouzouki-paikoissa ovat menneisyyttä ja pahimmassa tapauksessa perhe joutuu olemaan ilman sähköä ja puhelinta. Vaikka Maailmanpankki jo julkisesti tunnustaa, että Kreikan talouden ”laihdutuskuuri” toteutettiin väärillä aineksilla eli tavalliset kansalaiset on ahdistettu nurkkaan, samalla kun rikkaammat jatkavat elämäänsä entiseen tapaan ja piilottelevat monesti laittomilla keinoilla hankkimiaan varoja kuka missäkin päin maailmaa.

PALKKOJEN JA ELÄKKEIDEN LEIKKAUKSET: Ne ”onnekkaat”, joilla vielä on työpaikka, ovat joutuneet hyväksymään roimia palkkojensa leikkauksia. Keskivertoleikkaukset ovat olleet parin viime vuoden aikana tapahtuneiden peräkkäisten saksimisien jälkeen yhteensä noin 30 %. Huomaa lisäksi, ettei Euroopan pisintä työviikkoa – julkisella sektorilla varmaan kuitenkin lyhintä ja tuottamattominta – tekevien kreikkalaisten palkoissa muutenkaan ollut hurraamista. Lain säätämä peruspalkka, johon aivan liian monet joutuvat tyytymään, on tänään 560 € eli eipä (mahdollisen) verotuksen ja sosiaalimaksujen jälkeen jää käteen paljoakaan.

TYÖTTÖMYYS: Koska firmoja menee ennätysvauhtia konkurssiin, tai ne ainakin joutuvat vähentämään henkilökuntaansa, on työttömyys ehtinyt huimiin lukemiin. Kreikalla onkin kyseenalainen kunnia olla EU:n työttömyystilastojen NO.1, maaliskuussa täällä oli jo 26,8 % työttömiä. Erityisen hälyttävä tilanne on alle 25-vuotiaiden osalta, joista jo noin 60 % on vailla työtä. Valitettavasti valoa ei näy tunnelin päästä, eli seuraavien kuukausien prosenttiluvut tulevat olemaan entistäkin korkeampia. Mainittakoon, että vuonna 2008 työttömyysaste keikkui 8 % kieppeillä.

MONET ELÄVÄT KÖYHYYSRAJAN ALLA: Virallisesti Euroopan komissio pitää köyhänä henkilöä, jonka nettotulot jäävät alle 60 prosenttiin keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista. Kreikassa se tarkoittaa jo sitä, että toukokuussa 2013 yli 2,19 miljoonaa ihmistä – maan 11 miljoonasta asukkaasta – eli noin joka viides on virallisesti köyhä, ja heistä useimmat ovat lapsiperheiden jäseniä ja vanhuksia. Lapsiperheen arkeen kuuluukin kuukausittaisten menojen minimointi tarkkuudella, joka päihittää Maailmanpankin ekonomistien taidot! Olen myös itse joutunut todistamaan, kuinka iäkkäät vanhukset etsivät torikauppiaiden jälkeensä jättämien kolhiintuneiden tai pilaantuneiden hedelmien ja vihannesten joukosta itselleen viikon ruoka-aineksia.

[ad#ga-250×250]

PALVELUT HUONONTUNEET: Koska valtion on leikattava menojaan keinolla millä hyvänsä – muuten maa on velvoitettu uusiin kiristyksiin – ovat pääasialliset leikkauskohteet olleet julkiset sosiaalipalvelut. Esimerkkinä mainittakoon, että jo välillä 2009 – 2011 terveydenhuollon varoja napsittiin 24 %. Monissa sairaaloissa on jo kuukausia ollut pulaa ajoittain jopa ensiavussa tarvittavista tarvikkeista. Kun entisestään huonontuneeseen terveydenhuoltoon lisätään kansalaisten lisääntynyt kyvyttömyys käyttää yksityisiä palveluja, ja jopa useilta työttömiltä puuttuva työalan mukaan määräytyvä sosiaaliturva (KELAN:n kaltaista kansallista sosiaaliturvaa ei ole), ovat seuraukset vakavat.

VAIKUTUKSET TURISMILLE: Kriisillä ei ole ollut turismin kannalta suuria vaikutuksia, eivätkä useimmat lomalaiset tule edes sen olemassaolon huomaamaan. Itse asiassa, Kreikan turistimäärän odotetaan vuonna 2013 olevan aiempaa suurempi; siinä missä eräät eurooppalaiset kenties tunnesyistä välttävät Kreikkaa – jonne he ovat omasta mielestään jo lähettäneet tarpeeksi rahojaan – ovat tilalle tulleet venäläiset ja kiinalaiset. Majoittumisen hinnat ovat useissa kohteissa jopa alentuneet. Ravintoloiden hintoihin olisi tullut alennusta, mutta niitä koskeva ALV nousi reippaasti muutama kuukausi sitten ja on tänään 23 %. Eniten turistien lomailua haittaavat mahdolliset lakot, joita on kiristysten lisääntyessä ollut useammin, ja joista usein ilmoitetaan vasta edellisenä iltana.

 


Kommentit

Talouskriisin vaikutukset — 7 kommenttia

  1. Oheisen artikkelin kirjoittamisesta on nyt kulunut yli vuosi, muttei valoa vieläkään näy täällä risukasan pohjalla. Virallisesti maan talous on jo päässyt ylijäämän puolelle, mutta totta puhuen se ylijäämä on kirjanpidollinen temppu. Jäähän valtiolle käteen enemmän rahaa, jos se yksinkertaisesti jättää omia laskujaan maksamatta ja leikkaa todella rankalla kädellä esimerkiksi terveyspalveluita ja opetusta, jotka eivät tähänkään asti ole olleet niitä Euroopan parhaita. Esimerkkinä voin mainita, että paikalliselta ala-asteeltamme puuttuu kaksi kuukautta lukuvuoden alkamisen jälkeen vielä sekä englanninkielen opettaja että toisen vieraan kielen ope (kummatkin niistä ovat pakollisia kouluaineita….). Varmuuden vuoksi koulu vielä keräsi kyseisten aineiden kirjat takaisin, joten emme voi niiden avulla kotonakaan edetä. Samoin pitkäaikaissairaiden omaosuutta lääkkeiden maksamisessa on lisätty, sairaaloita yhdistetään jne. Samaan aikaan on ilmaantunut kuitenkin uusia veroja ja verottoman tulon raja on kokonaan poistunut, ALV on noussut jne. Ihmisillä on siis käytännössä vähemmän rahaa minkäänlaiseen kuluttamiseen, edes niihin välttämättömin menoihin. Talous nusee vain kulutusta kohentamalla, mutta millä rahalla ihmiset sitten voivat kuluttaa? Ulkomaillekaan ei ole juuri mitään vietävää, kun maassa ei ole tuotantoa. Jopa ruokakaupan kuluissa olemme kaikki tehneet leikkauksia ja juoksemme tarjousten perässä. Ravintolassa tai kahvilassa en itse ole käynyt ainakaan viiteen vuoteen, toisinaan ostamme vaan souvlakit käteen tai kotona syötäväksi (ja useimmiten teen nekin itse kotona!). Näin marraskuussa 2014…

  2. Suomalaisena turistina jännitin tänä kesänä hieman Kreetalla menoa, onhan julkisuudessa ollut kaikenlaista kommentointia sekä Kreikassa odottavista ongelmista että kreikkalaisten nyrpeästä suhtautumisesta Suomea kohtaan. Pelko oli kuitenkin aivan turhaa, sillä ainakin Hanian alueella kaikki toimi ihan kuin ennenkin, eikä kukaan alkanut moittimaan suomalaisia, vaikka kotimaatamme pariin kertaan tiedusteltiinkin. Siinä vaiheessa puhe ei edes kääntynyt koko kriisisoppaan, vaan paikalliset kehuivat suomalaisia rallikuskeja, teknologista osaamista ja etenkin kouluja! Edes pankkiautomaatilla ei ollut ongelmia, toisinaan joutui vähän jonottamaan ja kerran saimme ulos vain 50 eurolla jaollisen summan, koska pikkusetelit olivat kait koneesta sillä hetkellä loppu. Kenenkään ei siis tarvitse perua lomaa tai miettiä matkan varaamista!

  3. Kreikka jatkaa kovien säästöjen parissa seuraavatkin vuodet, onpa pääministerinä kuka tahansa tai vallassa mikä tahansa puolue. Kylmä tosiasia kun on, että velkojilla on aina valtit kädessään ja he sanelevat ehdot. Vaikka Tsipras laittoi hanttiin sisulla, ei hänkään onnistunut saamaan EU-päättäjiä näkemään tulevaisuutta muuten kuin rahalla mitattavila arvoilla: kasvua, kasvua, kasvua! Kasvu kylläkin tuo tullessaan inflaation eli hinnatkin nousevat… jolloin se kasvu taas hupenee. Turistien arkea Keikan talouskriisi ei ole hetkauttanut kuin Kosilla ja Lesboksella, tosin jälkimäisellä ei moniakaan suomalaisia muutenkaan liiku. Muissa kohteissa asiat on kuten ennenkin, ainakin vielä.

  4. Mitä Kreikassa tapahtuu ja mikä on Suomen tie? -tapahtuma

    tiistaina 31.5. klo 17.00-19.00 Kirjasto-10:ssä, osoite: Elielinaukio 2 G, 00100 Helsinki.

    Syntyperäinen kreikkalainen Georgios Tsakiroglou kertoo meille, mitä Kreikassa todella tapahtuu, ja miten säästökuurit ja leikkaukset ovat vaikuttaneet tavalliseen kansalaiseen.

    Tervetuloa!

  5. Juuri julkaistujen EU:n laajuisten tilastojen mukaan Kreikka on ainoa maa, jossa on viimeisen kahden vuoden aikana minimipalkka laskenut. Eikä siinä suinkaan kaikki, vaan lasku ei ole ollut mitään parin prosentin luokkaa vaan yli 19 %! Aivan uskomatonta, kun ajattelee, ettei maan minimipalkka muutenkaan ollut päätähuimaava elinkustannuksiin ja valtion tarjoamaan taloudelliseen tukiverkkoon verrattuna. Tuolla keinolla maan taloudellisesta tilasta oli tarkoitus tehdä parempi ja saada aikaan valtavasti uusia työpaikkoja, kummatkin päämäärät jäivät vain unelmiksi.

  6. Kreikan työttömyyluku on nyt sitten virallisesti kohentunut aika lailla! Mutta, mutta… jekkuna siihen on yksinkertaisesti se, että vain osa-aikatöitä on tullut lisää, osittain koska työnantajat ovat pakottaneet henkilökuntaansa osa-aikaiseen ja ottaneet sitten kenties valtion tuella siihen rinnalle toisen osa-aikaisen. Siten saadaan tilastot siistittyä, maan maine kohenee mutta tavallisten työntekijöiden tilanne vaikeutuu, kun töistä jää käteen entistä vähemmän! Ihmiseton todellakin vaan numeroita päättäjille, ihmisarvoa tia toimeentuloa ei mitata eikä mietitä!

  7. Tosiaan, lukuja voi aina kaunistella. Kreikan osalla muistutan vielä, ettei työttämyyskortistoon ilmoittautunut useinkaan saa minkäänlaista tyttömyyskorvausta. Tällä hetkellä kuulemani mukaan vain noin 10 % kaikista kortistossa olevista on oikeutettu korvaukseen, jonka kesto on parhaimmillaan 12 kuukautta. Mutta miten niiden odotetaan tulevan toimeen, jotla eivät saa euroakaan eikä työpaikkaa etsimisestä huolimatta löydy? Suomen tyylistä sossua ei oikeastaan ole, joka takaisi jonkinlaisen elossa pysymisen jokaiselle, valtion puolelta tulee avustusta todella nihkeasti ja riittämättömästi. Ratkaisuksi jäävät siis vain sukulaiset ja heiltä lainaaminen. Monissa perheissä eletään pitkälle vanhusten eläkkeillä, joita niitäkin leikkaillaan säännöllisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

HTML tags allowed in your comment: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>