Verot ovat kreikkalaisille se punainen vaate, jota heiluttelemalla heräävät sekä heidän kettumainen oveluutensa että härkämäinen suuttumuksensa. Toisaalta, toki suomalaisetkin parjaavat kotimaansa verottajaa ja valittavat omaa verotaakkaansa vuodesta toiseen. Osa onkin jo keksinyt keinon olla maksamatta kaikkia kohdalleen lankeavia veroja, mutta Kreikassa veronkierron ”laji” on kuitenkin kehitetty askeleen pidemmälle.

Kreikkalaiset ovat vuosikymmenien varrella keksineet mitä ovelimpia ja fiksumpia tapoja pimittää tulojaan ja välttää siten osallistumisensa valtion kassakoneen kilkuttamiseen. Kreikkalaiset itse pitävät veronkiertoa maan suosituimpana ”harrastuksena”, johon osallistuvat lähes kaikki kynnelle kykenevät.

 

KETKÄ OVAT VERONKIERRON MESTAREITA

 

Erityisen menestyneitä kyseisessä lajissa ovat ne suurituloiset, jotka eivät ole muiden leivissä ja ovat itse vastuussa siitä, mitä veroilmoitukseensa tuloikseen ilmoittavat. Maan laivanvarustajista ei monikaan omien veroilmoitustensa mukaan omaa juurikaan tuloja, koska suurin osa tuloista on joko veroparatiiseissa kirjoilla olevien firmojen kautta tulevia, ja /tai omaisuus on usein alaikäisten lasten nimissä tai luottamuksesta nauttivan puolison. Samaa vähävaraisuutta vakuuttavat kivenkovaan monet lääkärit, asianajajat, rakennusurakoitsijat ja muut yksityisyrittäjät. Vain julkisen sektorin työntekijät, eläkeläiset ja mahdollisista sosiaalisista eduista nauttivat eivät kyseiseen harrastukseen voi osallistua, onhan valtiolla itsellään tiedot heidän tuloistaan. Jos heillä kuitenkin on ”kuutamohommia”, voivat hekin koettaa veronkierrossa onneaan.

 

VERONKIERRON ALALAJEJA

 

Veronkierrolla on Kreikassa monet kasvot ja sitä harrastetaan useallakin eri tavalla. Osaa tavoista en varmaan edes ”sinisilmäisenä” suomalaisena ole vieläkään ehtinyt oppia. Oheiset tiedot ovat karttuneet vuosien varrella kohdalleni osuneiden tapausten, muiden ihmisten kertomusten ja median kautta.

PALVELU TAI TUOTE KUITITTA: Yksityisyrittäjien kohdalla helpoin keino on yksinkertaisesti tarjota asiakkaalle korkeampaa hintaa, jos tämä haluaa itselleen kuitin. Etenkin lääkärit ovat tässä osalajissa mestareita, ja lähes jokaisella terveyskierroksella kansalainen voikin säästää kohtuullisen summan muutenkin vähistä varoistaan, jos ei tarvitse itselleen kuittia. Kaikista terveysmenoista ei kuiteille edes normaalisti ole käyttöä, sillä niitä voi veroilmoitukseen merkitä vain rajallisesti.

”KIRJEKUORIEN KERUU”: Leikkauksia tekevät lääkärit ovat harrastaneet osalajina myös ns. ”kirjekuorien keruuta”. Se on Suomessa toistaiseksi varmaan tuntematon laji, jossa leikattava itse tai hänen lähiomaisensa maksavat jopa julkisessa sairaalassa leikkaavalle lääkärille tämän pyytämän summan ojentamalla sen pienen kirjekuoren sisällä. Muussa tapauksessa leikkaus voi viivästyä tai ”asiakas” joutuu etsimään toisen lääkärin. Laji on ehdottomasti laiton mutta sitä pitävät hengissä niin leikattavan ja hänen sukulaistensa pelko kuin toisaalta julkisen sektorin lääkäreiden erityisen huono palkka. Samalla palkalla ei Suomessa edes juurivalmistunut sairaanhoitaja suostuisi töihin. Toisinaan myös hoitoa saavat ovat itse syypäitä lajin olemassaoloon, sillä he saattavat tarjota hoitavalle lääkärille kirjekuorta eli φεκελάκι:a rahoineen, vaikkei tämä sellaista ole pyytänytkään. Myös perheenlisäys on Kreikassa bisnestä, josta lääkärit vaurastuvat. Tavallisesti tulevaa äitiä seuraa koko raskausajan sama lääkäri, myös julkisella sektorilla, joka myös on paikalla synnytyksessä. Vaivansa palkaksi myös hän haluaa jälkeläisesi synnyttyä itselleen kirjekuoren, eikä suinkaan tyhjää sellaista! Suurin osa kreikattarista synnyttää yksityissairaaloissa, joissa kirjekuoreen joutuu sullomaan täytettä vähintään 1 200 euron verran, eikä julkisesta sairaalastakaan pääse karkaamaan maksamatta noin 500 euroa. Siinä yksi niistä monista syistä, joiden vuoksi Kreikkaa vaivaa lapsipuute.

PANKKITILIT ULKOMAILLA: Myös varojen laiton siirto ulkomaille on ollut erityisen helppoa jo vuosikymmenet, ja suuri osa kreikkalaisten pohattojen omaisuudesta onkin Kreikan verokarhulta turvassa Sveitsin tai jonkin muun veroparatiisin pankkitilillä tai tallelokerossa. Vasta nyt valtio on alkanut vahtia ulkomaille meneviä rahavirtoja, ja vaatimaan todistuksia siitä, mistä kyseiset summat ovat peräisin. Esimerkkinä mainittakoon nykyisen hallituksen erään ministerin äidin tekemä rahansiirto, joka sai suurta julkisuutta: 200 000 euron summa ei kenenkään mielestä ollut sukanvarteen kertyneiden eläkerahojen turvaamista. Jo vuosia esimerkiksi Sveitsi on ehdottanut Kreikan viranomaisille yhteistyötä, jotta maa saisi kipeästi kaipaamiaan tuloja laittomien talletusten verotuksen kautta. Kreikka oli kuitenkin vuosikausia haluton tarttumaan ojennettuun käteen, ja kuuluisa Lagarden listakin lojui eri ministereiden laatikossa siihen saakka, kun tieto sen olemassaolosta vuosi julkisuuteen – eikä sen tarkistaminen ja sillä komeilevien asettaminen vastuuseen teoistaan ole senkään jälkeen edennyt etananvauhtia nopeammin.

PÄÄMAJA VEROPARATIISISSA: Suurfirmojen omistajat voivat myös ilmoittaa firmansa päämajaksi vaikkapa Jamaikan ja väittää maksavansa veronsa sinne. He osaavat etsiä päämajoikseen sellaisten paratiisit, joissa veroja ei ainakaan suurilta sijoittajilta kerätä. Monet laivanvarustajat tekevät näin, tai ainakin heidän kaikki aluksensa ovat eri veroparatiisien lippujen alla. Siten Kreikan vrokarhu ja valtio jäävät taaskin nuolemaan näppejään.

LAITONTA TYÖVOIMAA: Myös pienyrittäjät osaavat veronkierron jalon taidon. Osa heistä nimittäin ottaa palvelukseensa työntekijän tai useammankin ilmoittamatta siitä mihinkään. Huonon työmarkkinatilanteen vuoksi tänään harvalla on varaa kieltäytyä edes kuutamokeikkailusta, saahan siitä edes leipää pöytään, vaikkei sairausvakuutus pelaa eikä eläkettä kerry. Laittomia työntekijöitä löytyy niin pienistä kyläkaupoista kuin turistien rakastamien lomakohteiden hotelleista.

 

Listaa voisi varmaan jatkaa vielä pitkältikin, mutta maalaisjärjellä varustettu lukija sai varmaan jo selkeän kuvan veronkierron roolista kreikkalaisessa arjessa ja maan talouskriisissä. Kyseessä oleva ”harrastus” on juurtunut syvälle kreikkalaiseen elämäntapaan ja sen poisnyhtäminen on vaikeaa ja tulee kestämään kauan. Monet eivät halua maksaa verojaan edes periaatesyistä, koska katsovat korruptoituneiden poliitikkojen oman käytöksen olevan huono esimerkki ja valtion palveluiden ja kansalaisten sosiaaliturvan olevan ala-arvoisia.


Kommentit

Veronkierto & helleenit — 6 kommenttia

  1. Mielestäni on törkeää, että laivanvarustajat saavat pitää laivojaan muun kuin oman koti- ja asuinmaansa lipun alla. Tuohon pitäisi saada kansainvälinen laki, jotta kyseinen veronkierron laji ainakin saataisiin aisoihin. Samalla joutuisivat tarjoamaan paremmat työolot ja palkan vierasmaalaisille merimiehilleen, nythän heille kait voi maksaa, mitä haluaa. Tunnetusti laivanvarustajat ovat kaikki rikkaita, muuallakin kuin Kreikassa, kyllä luulisi heidänkin voivan kantaa verotaakkansa siinä missä vähävaraiset mummot ja duunaritkin.

  2. Tietääkseni tuon Lagarden listan kohdalla ei montaakaan niistä yli 2 000 nimestä ole vielä veropetoksen osalta tarkistettu, ja varmaan niistä tarkistetuista aniharvat ovat toistaiseksi joutuneet vastaamaan toimistaan. Paljon puhutaan siitä, että kyseisellä listalla olisi paljon poliitikkojen sukulaisia, samoin vaikutusvaltaisten liikemiesten. Se on taatusti ollut se suurin jarruttava tekijä, jonka vuoksi samainen lista vaan lojui ministereiden laatikoissa ja vaihtoi omistajaansa. Nyt on Tsiprasilla totuuden paikka veronkierronkin ratkaisussa, sillä hän joko liittyy edeltäjiensä jatkona suojelemaan suurituloisten pimityksiä ja antaa maan vajota syvemmälle suohon tai sitten tekee asiaan lopullisia muutoksia. Vasta sitten on toivoa, että tavallisetkin kansalaiset kiltisti ilmoittavat ja maksavat oman verotusosansa niistä pienistä tuloistaan.

  3. Veronkierto on varmaan suurimpia syitä siihen , ettei Kreikka saa velkataakkaansa kevennettyä nyt eikä varmaan tulevaisuudessakaan. Tuli vaan mieleen noita Sinin blogiartikkeleita luettua, että minkähänlainen vaikutus noilla arvonlisäverojen yms. korotuksilla on sitten ihmisetn halukkuuteen maksella veroja tästä eteenpäinkään. Maalaisjärjellä ajatellen kun nouseva verotus ajaa ihmiset ahkerampaan veronkiertoon, jos se vaan on mahdollista!

  4. Viime vuosikymmenien veronkierron seurauksena tämän päivän veronmaksajat saavat nyt sitten maksaa muiden tekemiä vanhoja syntejä. Veroja on kiristetty aika lailla, samoin on tullut kaikenlaisia uusia veroja, mutta siitä huolimatta valtion kassa ei ymmärrykseni mukaan täyty odotetusti. Varmaan suuri osa vapaista ammatinharjoittajista edelleen onnistuu pimittämään tulojaan aika helpolla. Uutena aseena siihen on esittänyt sitä, että vain muovirahalla maksettuja menoja voi laitta verovähennysten puolelle.

  5. Itselläni on tuttu, joka myös on kertonut tuosta leikkaavalle lääkärille usein annettavasta ”kirjekuoresta”. Hänen isänsä oli menossa kiireelliseen sydänleikkaukseen ja sairaalassa lääkäri oli todennut, että maksu on niin ja niin paljon. Ymmärrettävästi ystäväni perheen hätä oli sillä hetkeläl sen verran suuri, etteivät he lähteneet hakemaan toista mielipidettä muusta sairaalasta tai ilmiantaneet lääkäriä, vaikka niin olisivatkin halunneet tehdä. Aika kamalaa käytöstä, muttei kuulema ole enää aivan yhtä yleistä kuin vielä pari vuotta sitten. Tuli vaan mieleen, että mitenkäs niiden käy, joilla ei ole varaa maksaa julkisessa sairaalassa leikkauksesta?

  6. Nyt juuri luin, kuinka Kreikan valtio aikoo kehoittaa kansalaisia ilmiantamaan veronkiertäjiä. Periaatteessa ihan hyvä juttu, mutta … siis kehottavat ohmisiä jopa vakoilemaan toinen toistaan, samalla kun valtio itse kuitenkin on jättänyt ne kuuluisat listat sivuun, vaikka sieltä olisi kerättävissä satoja miljoonia hetkessä niiden rikkaiden ja vaikutusvaltaisten pimitysten osalta. Antavatkohan vielä palkkion ilmiannosta?

Vastaa käyttäjälle Jaana R. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

HTML tags allowed in your comment: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>