KREIKAN TALOUS

Kreikan taloutta on vuosien saatossa luonnehdittu mitä erilaisimmin ilmauksin. 1800-luvulla maa oli eurooppalaisen mittapuun mukaan köyhä ja talous takapajuista. Vuosien 1950 ja 1973 välillä maailmalla ylistettiin ”Kreikan talousihmettä”, koska helleenien kansantuotto kasvoi noin 7 % vuosivauhdilla, jonka päihitti vain Japani. Kasvu jatkui hitaampana aina 2000-luvulle, ja viimeisiä vuosia on otsikkoja Suomessakin hallinnut Kreikan surullinen talouskriisi. Maalla on rasitteena valtava velkataakka, jonka hoitamista laajalti epäillään mahdottomaksi, saipa maa millaisia tukipaketteja tahansa.

Talouskriisin aiheuttama syöksykierre toi mukanaan todella tuntuvia palkkojen ja eläkkeiden leikkauksia, julkisten palvelujen alasajoa, mitä kekseliäimpiä uusia veroja ja huimia työttömyyslukuja. Mikäli sinua kiinnostaa tietää tarkemmin, miten talouskriisi on pyörremyrskyn tavoin vaikuttanut kreikkalaisten arkeen ja onko sillä ollut vaikutusta turistien maksamiin hintoihin, kerron todellisuudesta liikoja kaunistelematta tarkemmin sivulla Talouskriisin vaikutukset.

Millä aurinkoinen Kreikka sitten nykyään elää? Maan talous voidaan jakaa karkeasti ottaen palveluihin (noin 85 % kansantuotteesta), teollisuuteen (11,5 %) ja maanviljelyyn (vain 3,5 %). Palveluista tärkeimpiä ovat kaikkien oikein arvaama turismi (noin 18 % kansantuotteesta) – onhan Kreikka maailman suosituimpia lomailukohteita – sekä meriteollisuus (Kreikan kaupallinen laivasto on prosenttimääräisesti maailman suurimpia). Elinkeinoista voit halutessasi lukea lisää Elinkeinot-sivulta.

                          

 

Kreikan suurimmat taloudelliset haasteet, jotka myös pitkälti ratkaisevat, pääseekö se kriisin syövereistä, ovat: huima byrokratia, kansallinen ”harrastus” eli veronkierto, korruptio ja heikko kilpailukyky.


Kommentit

Talous — 6 kommenttia

  1. Kreikan taloutta on taas puitu oikein otsa hiessa tuolla EU:n napapaikassa eli Brysselissä. Suomen mediassa asiasta ei kamalan syvällisesti ole puhuttu eikä asioita analysoitu, englanninkielisistä lähteistä olenkin saanut lisätietoja. Mutta mitens siellä Kreikassa uusimpia käänteitä kommentoidaan ja analysoidaan, olisi kiva lukea ihan siellä asuvien kertomuksia asiasta ja tavallisessa arjessa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Ottaisin itse selvää, mutten osaa kreikkaa.

  2. Lähiaikoina Kreikkaan kesälomalle matkaavien kannattaa varmaankin ottaa Suomesta tarpeeksi käteistä mukaan. Nyt tämän kriisitilanteen neuvotteluvaihe on sen verran kriittisessä pisteessä, ettei koskaan tiedä, minä aamuna ne pankit yksinkertaisesti voivat olla kiinni, tai sieltä koneelta ei saakaan tarpeeksi rahaa. Niinhän kävi Kyproksella, jossa asukkaat vaan yhtenä aamuna heräsivät, eikä rahaa saanutkaan ulos. Luottokortti luultavimmin tulee tuollaisessakin tapauksessa kelpaamaan maksuun, mutta kaikkiallahan ei voi sillä maksaa.

  3. Kreikkaan saapuvien kannattaa todellakin kantaa hieman tavallista enemmän käteistä mukanaan, vaikka tällä hetkellä ulkomaisten pankki- ja luottokorttien käytölle ei ole asetettu nostorajoja tai käyttörajoituksia. Kreikkalaisten nostoraja on 60 e/kortti/pvä, mutta se ei siis koske ulkomaisia kortteja! Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin, joten paras olla varautunut pahimpaan ja saapua lomalle mukana sen verran rahaa, että pärjää. Muuten lomnalla tuskin tulee yllätyksiä vastaan!

  4. Joutuu takuulla Kreikka myymään valtion omaisuutta paljon, jotta saa edes vähän varoja kasaan. Toisaalta tuli mieleen, että miksi haluavat taas järjestää eduskuntavaalit, eikös ne vaan hidastuta talousuudistusten tekemistä ja pahimmassa tapauksessa tuo valtaan sellaisen hallituksen, joka haluaa taas jotain aivan muuta kuin mitä Tsipras on mennyt sopimaan?

  5. Ja kriisi sen kun jatkuu, eikä helpotusta tavallisille kansalaisille ole näkyvissä, vaikka maan talousmittarit muka on paremmalla tolalla. Kaikki alaa hiukankaan tuntevat kuitenkinosaavat kertoa, kuinka helpolla niitä voi siirrellä sarakkeesta toiseen ja saada lopputuloksesta mieleisensä. Nyt ovat taas urakalla saksimassa eläkkeitä, kovantamassa veroja ja ajamassa pienyrittäjät giljotiinille. Mitäs jos velkojat suostuisivat pienentämään maan velkaa, kuten aikoinaan tehtiin Saksan kohdalla?

Vastaa käyttäjälle Niiranen Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

HTML tags allowed in your comment: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>