KREIKKALAISET AAKKOSET JA NUMEROT
Alla ovat kreikan kielen aakkoset – iso ja pieni -, nimitys ja niiden ääntäminen.
| kreikaksi | suomeksi | ääntämys | ||
| Α | α | αλφα | alfa | a |
| Β | β | βητα | beeta | v |
| Γ | γ | γαμμα | gamma | äng-äänne, sanan alussa g tai j |
| Δ | δ | δελτα | delta | d, toisinaan myös th, kuten engl. sanassa the |
| Ε | ε | εψιλον | epsilon | e |
| Ζ | ζ | ζητα | zeeta | soinnillinen s |
| Η | η | ητα | eeta | i |
| Θ | θ | θητα | theeta | th, kuten engl. sanassa thing |
| Ι | ι | ιωτα | ioota | i |
| Κ | κ | καππα | kappa | k |
| Λ | λ | λαμβδα | lambda | l |
| Μ | μ | μυ | myy | m |
| Ν | ν | νυ | nyy | n |
| Ξ | ξ | ξι | ksii | ks |
| Ο | ο | ομικρον | omikron | o |
| Π | π | πι | pii | p |
| Ρ | ρ | ρω | rhoo | r |
| Σ | σς | σιγμα | sigma | s |
| Τ | τ | ταυ | tau | t |
| Υ | υ | υψιλον | ypsilon | i |
| Φ | φ | φι | fii | f |
| Χ | χ | χι | khii | voimakas h, kuten saksan ich |
| Ψ | ψ | ψι | psii | ps |
| Ω | ω | ωμεγα | oomega | o |
(Lähde: YLEn kielikurssi)
| VOKAALIYHTYMÄT: Kaksi peräkkäistä vokaalia muodostavat toisinaan yhtymän, joka lausutaan eri kirjaimena. Jos jompikumpi vokaaliyhtymän kirjaimista painottuu, kirjaimet kuitenkin lausutaan erikseen. |
| yhtymä | ääntyy | esimerkki |
| AI ai | e | kairos (kerós) |
| EI ei | i | kafeneio (kafenío) |
| OI oi | i | skiloi (skíli) |
| OU ou | u | mousaka (musaká) |
| KONSONANTTIYHTYMÄT: eräät konsonantit peräkkäin kirjoitettuina muuttavat lausumista | ||||||||
| yhtymä | ääntyy | esimerkki |
| MP mp | sanan alussa: bmuuten yleensä: mb | mpanana (banána)mparmpouni (mbarbúni) |
| NT nt | sanan alussa: d/ tmuuten: nd | ntomata (tomáta)Sintagma (Síntagma) |
| GG gg | suomen ng-äänne/ gg | Agglia (Ànglia) |
| GK gk | sanan alussa: gmuuten: ng/ g | gata (gáta)sigkhisi (sínghisi) |
| GC gc | ng/ ch | singchrono (sínghrono) |
| Lähteet: YLEn kreikan kielen kurssi | ||||||||
NUMEROT 0 – 100:
| 0 | midén |
| 1 | éna |
| 2 | dío |
| 3 | tría |
| 4 | téssera |
| 5 | pénde |
| 6 | éksi |
| 7 | eftá |
| 8 | ohtó |
| 9 | ennéa |
| 10 | déka |
| 20 | íkosi |
| 30 | triánta |
| 40 | saránta |
| 50 | penínta |
| 60 | eksínta |
| 70 | evdomínta |
| 80 | ochdónta |
| 90 | enenínta |
| 100 | ekatón |
Välinumerot muodostetaan seuraavasti:
22 = 20 (ikosi) ja 2 (dio) = eíkosi dío
99 = 90 (eneninta) ja 9 (ennea) = enenínta ennéa
No eipä ihme, että muualla maailmassa käytetään sanontaa ”It’a all Greek to me”, joka vastraa sitä suomalaisten käyttämää ”sehän on ihan kiinaa”. Nuo aakkoset on todellakin kielen opettelua vasta aloittelevalle aika vaikeita oppia, etenkin kun yhtä äännettä kohden on olemassa toisinaan useampiakin merkkejä. Toinen hankaloittaja on ääntämisen osalta sanojen painotus, mehän ollaan opittu painottamaan Suomessa lähinnä vaan ekaa tavua. Onkohan noihin seikkoihin olemassa selkeitä ja helppoja sääntöjä, vai löytyykö jokaisen säännön alta lukemattomia poikkeuksia? Eli kuinka täydellisesti kreikkaa voi oppia?
moi Kiina versiota en ole ikinä kuullut,mutta SE ON YHTÄ HEBREAA tai TUO ON SIAN SAKSAA MULLE. Terv jukka
Aakkoset oppii kyllä pienellä päätäväisyydellä ja ajan kanssa. Kielioppi ja oikeinkirjoitus ovatkin sitten jo hankalampia pähkinöitä purtavaksi, etenkin eri ”i”, ”o” ja ”e” -äänteiden kirjoituksen suhteen. Siinä kreikkalaislapsetkin harovat hiuksiaan koko ala-asteen ajan, ja osa vielä sen jälkeenkin. Sijamuotoja ei onneksi ole suomen tavoin 15. Yleisesti ottaen sääntöjä on kamalasti, samoin tietysti niissä olevia poikkeuksia. Itse olen asunut Kreikassa jo yli 20 vuotta ja usein tuntuu, että olen vasta siirtynyt yläasteelle kielen suhteen eli kirjoitusvirheitä lipsahtelee sekaan silloin tällöin ja sanakirjaa selaan niiden setvimiseksi. Esseitä en menisi kirjoittamaan. Muinaista kreikkaa en juurikaan osaa, ymmärrän hieman.
Hei
Mistä saisi ostaa nuo puiset palikat aakkosten oppimiseen?
Mikäli siis oikein ymmärsin, kreikassa h-kirjain sekä kirjoitetaan että lausutaan? Esimerkkinä tuli mieleen nimi Elena, joka mm. espanjalaisittain tai ranskalaisittain voisi olla myös H:lla kirjoitettu, tai sana hotel, jossa tuota h:ta ei äännetä lainkaan.
Osasin lähes kaikki kirjaimet etukäteen, fysiikan symbolit on niin tuttuja.
Miten lausutaan suomeksi – omikron! Siis tänä uusi koronaviruksen muunnos?