KREETA – MYTOLOGIAN VERHOAMA LOMAPARATIISI
”Το πρώτο που ’σάξε ο Θεός απάνω στο πλανήτη ήτονε η Μεσόγειο κι απάνω τση η Κρήτη”
(Georgios Spiridakis)
«Alkuun maan päälle Jumala Välimeren antoi, ja keskelle sen sitten Kreetan saaren kantoi.”
Kreeta on suomalaistenkin lomailijoiden ehdottomiin suosikkeihin lukeutuva suuri saari Välimerellä, aivan Manner-Kreikan eteläpuolella. Se on Välimeren viidenneksi suurin saari, jonka pituus on silti vain 250 kilometriä, ja leveys 12 – 60 kilometriä. Kreeta sijaitsee Euroopan ja Afrikan yhtymäkohdassa, ja sen sää ja ilmasto ovatkin muuta Kreikkaa lempeämpiä, etenkin talvisin. Se on myös mantereemme ainut paikka, jossa kasvaa luonnonvarainen palmumetsä ja jossa voi viljellä banaaneja. Kreeta on erittäin vuoristoinen, ja turistien suosikkikohteet sijaitsevat lähinnä sen pohjoisrannikolla. Saarelle saavut helposti useiden suomalaisten matkanjärjestäjien matkapaketeilla tai itse räätälöiden.
Kreetan mytologia on vertaistaan vailla. Saaren mytologiassa seikkailee lähes koko Olympian jumalten seurue, etenkin ylijumala Zeus ja hänen jälkeläisensä. Tiesitkö, että Kreeta näyttelee merkittävää roolia siinä, että mannertamme kutsutaan juuri Euroopaksi? Tai että minolaisen kulttuurin kehdon tunnetuin kuningas, Minoa, oli edellä mainitun ylijumalan poika? Entä kuka, tai mikä, Minotaurus varsinaisesti oli? Mistä Odysseus mahdollisesti sai idean Troijan puuhevosen rakentamiseen? Tästä kaikesta voit lukea lisää Mytologia-sivulla.
Kreetan historia ulottuu todella kauas menneisyyteen, ainakin 10 000 vuoden taakse. Taival ei ole ollut helppoa, ja saarta ovat hallinneet useat maat. Kreetalaiset ovat kuitenkin aina olleet tunnettuja oman identiteettinsä ja kulttuurinsa vaalimisesta ja itsenäisyyden janostaan. Siinä, missä me suomalaiset olemme kuuluisia ”sisusta”, ovat kreetalaiset tunnettuja ”leventiasta” (λεβεντιά tarkoitta miehistä urheutta ja peräänantamattomuutta). Minolaisen korkeakulttuurin, roomalaisvallan, venetsialaisen siirtokunnan ja ottomaanien ikeen jälkeen Kreeta on tänään taas oma itsensä.
Myös Kreetan maaperä on täynnään toinen toistaan vaikuttavampia ja arvokkaampia historiallisia ja luonnon luomia nähtävyyksiä, joista kuuluisimpia lienevät Knossos, Faistos ja Samarian rotko. Muinaisia palatsikaupunkeja on kuitenkin lukuisia, myös Maliassa, Gortysissä, Gourniassa, Zakroksessa ja Agia Triadassa. Saaren vuoristossa on lukuisia vierailemisen arvoisia luolia, joissa voit ihailla tippukiviä tai aistia niin hippien kuin mytologian olemassaolon. Kreetan museoissa voit hiljentyä ihailemaan saarelta löytyneitä mittaamattoman arvokkaita esineitä, jotka todistavat saarelaisten taidoista.
Huimasta menneisyydestään huolimatta Kreeta elää vahvasti myös nykyhetkessä. Sen upeilla rannoilla voit joko liittyä muiden turistien seuraan tai etsiä itsellesi aivan ”yksityisen” rantasi, valinnanvaraa on runsaasti ympäri saarta. Lomasi ei tarvitse rajoittua vain auringonottoon ja hiekkalinnojen rakentamiseen, sillä erilaisia aktiviteetteja on tarjolla jokaiseen makuun. Voit valita niin vesiurheilua ja vesipuistoja, merirosvoristeilyjä, viinin maistelua saaren viinitiloilla, patikointia rotkoissa tai laaksoissa, tai tehdä retkiä lähisaarille. Ja illan tullen olet varmaan jo janoinen ja nälkäinen, joten suunta kohti paikallista tavernaa. Kreetalainen ruoka on maailmankuulua, joten kannattaa maistella paikallisia erikoisuuksia.
Tänään Kreetan neljä hallinnollista aluetta, joista käytän nimitystä lääni, ovat Iraklion – jossa sijaitsee pääkaupunki Iraklion -, Rethymnon, Hania ja Lassithi. Jokaisella on oma viehätyksensä ja erityispiirteensä. Vietätpä lomasi millä tahansa alueella, on ikimuistoinen loma taattu. Silmää hivelevän kauniit maisemat, kirkas ja puhdas meri, sekä aina niin sydämelliset kreetalaiset toivottavat sinut tervetulleiksi mantinadojen kera. Mantinadat ovat runomuotoisia lauluja, joita Kreetalla osataan hetkessä väsätä aivan mistä aiheesta tahansa. Jollet usko, niin laita paikalliset koetukselle!
”Τραγούδι κάνει ο Κρητικός κάθε χαρά και πόνο,
και λέει ό,τι αισθάνεται με μαντινάδες μόνο.”
”Ilon ja surun jokaisen kreetalainen lauluksi kirjoittaa,
ja mantinadana ainoastaan tunteistansa ilmoittaa.”
(Sivustolta: Kriti: Mantinades kai Mousiki)
Ja muistathan, että tuet aina parhaiten paikallisten perinteitä ja taloutta ostamalla matkamuistoiksi ja tuliaisiksi juuri paikallisia tuotteita. Kreetalla niitä ovat muun muassa hunaja, raki eli tsikoudia, korut, pitsiliinat, keramiikka, yrtit ja kreetalaiset puukot.
Kamala Kreeta-kuume heräsi tämän osion luettuani! Olen joillakin Kreikan saarilla jo vuosien mittaan lomaillutkin, mutta Kreeta vaikuttaa uskomattoman monipuoliselta. Kiitos historia-sivusta, se oli sekä viihdyttävää että opettavaista luettavaa, en tiennytkään monia sen mytologiaan liittyvistä salaisuuksista! Vai on koko Eurooppa saanut nimensä sinne kuljetetusta prinsessasta, uskomatonta. Samoin se, että Kreikan 2 euron kolikossa komeilee juuri härän selässä istuva neito…
Hei, juuri luin jossain Kreetan lammikossa tai järvessä uiskentelevasta krokotiilistä, mutta en tiedä, mistä kaverin voi bongata. Osaako kukaan kertoa tarkemmin? Olen syyskuun puolivälissä lähdössä Kreetalle, Haniaan, joten olisi hauska käväistä katsomass moista otusta. Se on kuulema jostain joko päässyt karkuun tai sitten tahallaan viety sinne, eihän Kreetalla ole krokotiilejä. Toivottavasti Sifiksi ristittyä kaveria ei vielä saada kiinni, vaikka paikan päälle on kuulema kutsuttu ”krokotiilimies” sitä pyydystämään.
Hei, minkälainen pakolaistilanne on Kreetalla tällä hetkellä? Julkisuudessa puhutaan paljon Lesboksen ja Kosin erityisen pahasta tilanteesta mutta en muista juuri lukeneeni tai kuulleeni mitään Kreetan osalta. Olen aikeissa varata lomamatkan ensi kesäksi Hanian alueelta ja vaikken mikään raisisti olekaan, en silti mielelläni haluaisi todistamaan rannan edustalla hukkumisia tai edes harmittelemaan pakolaisten kohtaloa, lomallehan sinne olen menossa.
Kreetalla ei pakolaiskriisiä oikeastaan edes huomaa, sinne ei tule paljoa pakolaisia, sillä merimatka Afrikan puolelta on tunnetusti vaarallinen. Kreikkaan tulevista pakolaisista ja muista saapuvista suurin osa on Syyriasta, Irakista, Afganistanista tai Pakistanista, joten heille lyhyin reitti kulkee Turkin kautta jollekin Egeanmeren lähisaarelle. Siksi juuri Lesvos on kärsinyt pahiten salakuljettajien Kreikan puolelle tuomista pakolaislastillisista. Kreeta tuleekin varmaan ensi kesänä olemaan kova sana turistien keskuudessa, kun siellä ei tule moisia yllätyksiä vastaan. Ja onhan saari muutenkin niin suuri, ettei siellä kukaan pääse pitkästymään!
Kauniit mantinadat olet tuohon suomentanut, onko kreetalaisten matinadeja käännetty ihan kirjaksi asti, olisi todella kiva lukea?
Hei Jarita, tietääkseni mantinadeja ei toistaiseksi ole käännetty suomeksi kirjan kansien väliin. Siinä olisikin mielenkiintoinen uusi haaste…!
Itse rakastan Kreetaa yli kaiken, ja käyn siellä lähes joka vuosi. Aina löytyy uutta koettavaa ja katseltavaa ja vuosien varrella olen oppinut jonkin verran kreikkaa kansalaisopiston tunneilla, joten jonkinlainen alkeellinen kommunikaatio on saatu paikallisten kanssa aikaan. Ihania ihmisiä, erittäin vieraanvaraisia. Kreetasta pitäville suosittelen lukemiseksi suomalaista, vain Kreetasta kertovaa sivustoa osoitteessa: http://kreeta.org/
Platanias on yksi omista suosikkikohteistani Kreetalla. Se on samalla sekä tarpeeksi pieni ja persoonallinen että vilkas ja monipuolinen, jotta päivät saa kulumaan miellyttävästi. Ranta ei ehkä ole lapsiperheille se kaikkein paras, koska on paikoittain kivinen, aikuiset kuitenkin viihtyvät loistavasti. Satamasta löytyy lukemattomia tavernoita, vaikka niiden edustalla väijyvät sisäänheittäjät hieman kävivätkin omille hermoilleni, onneksi ymmärsivät kohteliaan kieltäytymisen. Ostoksien osalla voin suositella arkivaatetuksen hankkimista, koruja, kenkiä, juomia ja mausteita sekä paikallista hunajaa, joka on aromeiltaan aivan mahtavaa!