MAKUJEN MATKA KREIKKAAN

Kreikkalaisten suurimpia intohimoja ovat politiikka, urheilu – siis lähinnä jalkapallo ja koripallo – sekä RUOKA & JUOMA. Koska politiikkaan en toistaiseksi uskalla puuttua ja urheilusta kirjoitan aiheen omalla sivulla, keskittykäämme ruokakulttuuriin. Ja mikä ruokakulttuuri se onkaan! Välimeren alueen dieettiä on jo vuosia ylistetty maailman terveellisimmäksi, eikä siis ole ihme, että kreikkalaiset sekä elävät suhteellisen pitkään ja terveinä. Tosin täytyy rehellisyyden nimissä mainita, että suomalaisten naisten elinikäennuste – 84 vuotta – on jopa kreikkalaissisariensa 83 vuotta korkeampi! (OECD Better Life Index, 2013). Kreikan alueista etenkin pieni Ikarian saari ja Kreeta ovat kuuluisia vetreistä ikäihmisistä.

Mitä Kreikassa sitten perinteisesti syödään ja juodaan? Ruokavalio perustuu pitkälti vihanneksiin ja hedelmiin, yhdessä viljatuotteiden, palkokasvien ja tyydyttymättömän neitsytoliiviöljyn kera. Kalaa ja muita meren antimia syödään runsaasti saarilla ja rannikkoalueilla, liha on sen sijaan ollut sunnuntai- ja juhlaruokaa. Ja ruoan seurana nautitaan tavan mukaan pieni lasillinen, tai kaksi, viiniä. Jälkiruokana tarjoillaan useimmiten joko tuoreita hedelmiä tai paksua kreikkalaista jogurttia hunajan ja kenties pähkinärouheen kera. Muut makeat jälkiruoat ja leivonnaiset kuuluvat lähinnä juhlapäiviin. Niistä monet ovat peräisin Lähi-idän puoleisista naapurimaista ollen useimmille suomalaisille aivan liian makeita ja siirappisia.

Kreikkalainen ruoka valmistetaan perinteisesti tuoreista, vuodenajan mukaan saatavilla olevista aineksista. Kuuluisa kreikkalainen salaatti, horiátiki, korvattiin talvisaikaan keitetyillä ruohokasveilla, hórta, joita Suomessa kutsuisimme rikkaruohoiksi. Huomaa sana perinteisesti, sillä ruokailutottumukset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana valitettavasti muuttuneet huonompaan suuntaan. Valmisruokia on ilmestynyt kauppoihin, lihaa syödään entistä enemmän, länsimaista pikaruokaa ihannoidaan liikaa, kasvihuoneet syytävät tomaatteja, kurkkuja ja munakoisoja talvellakin ja liikunta on huimasti vähentynyt. Niin ilkeältä kuin se kuulostaa, luulen kyllä, että talouskriisi saa kreikkalaiset palaamaan hyviin, vanhoihin ravintotottumuksiinsa.

Kreikkalainen ruoka kutkuttaa makunystyröitä, ollen maukasta muttei kuitenkaan tulista, eli se on juuri suomalaiseen makuun. Yrttejä käytetään runsaasti, eivätkä kenenkään keittiöstä puutu sipulin ja valkosipulin lisäksi myöskään timjami, oregano, basilika, rosmariini, tilli, persilja, lehtiselleri tai laakerinlehdet.

Ruokapaikkoja löytyy runsaasti kaikkialla maassa ja parhaan ruokapaikan löydät yleensä kysymällä tai seuraamalla, missä paikalliset itse syövät. Ethän sinäkään maksaisi naapuruston ravintolassa ruoasta, jonka itse valmistat paremmin ja maukkaammin? Koska kreikkalaiset syövät usein ulkona, he ovat erityisen tarkkoja ruoan laadusta.

Onko kaikkialla sitten turvallista syödä ja juoda aivan mitä ruokalistalta löytyy? Siihen on vaikeampi vastata, sillä etenkin hepatiitti A:n vaara saattaa vaania, jollet ole ottanut sitä ehkäisevää rokotusta. Katso asiasta lisää Turvallisuus- ja Terveys ja sairastaminen -osioista. Juomavesi on periaatteessa turvallista, mutta suosittelen lomalaiselle pullotettua vettä ja jääkuutioiden välttämistä, varmuuden vuoksi.

Kerron yksityiskohtaisemmin perinteisistä alku-, pää- ja jälkiruoista, juomista sekä kreikkalaisesta pikaruoasta niiden omilla sivuilla. Et ehkä tule löytämään niitä kaikkia lomakohteesi tavernojen menulta, mutta ne ovat koko maassa tunnettuja ja nautittuja.