Karnevaalikulkueiden ja riemujen täyteisen sunnuntain jälkeen koittaa Puhdas maanantai, jolloin tavallisten kuolevaisten on aika puhdistaa mielensä ja kehonsa syntisistä ajatuksista ja teoista sekä huonoista elintavoista. Siksi pääsiäisen odotus alkaa puhdistamalla täksi päiväksi ruokavaliosta kaikki paastoon sopimattomat tuotteet, etenkin siis liha ja sen johdannaiset, kananmunat ja maitotuotteet.

Uskonnollisen kalenterin mukaan Puhdas maanantai myös aloittaa pääsiäistä edeltävän paastonajan, jota kutsutaan nimellä Sarakostí. Kirjaimellisesti puhutaan 40-päiväisestä paastosta, vaikka tästä päivästä onkin pääsiäiseen vielä 48 vuorokautta. Minulta on turha kysyä, mistä lukuero johtuu. Luku 40 on ortodokseille erityisen merkittävä, tässä yhteydessä muistuttamassa Jeesuksen aavikolla viettämistä 40 päivästä, joiden aikana hän paastosi. Päivä ei suinkaan sen syvällisen uskonnollisesta merkityksestä huolimatta ole synkkä tai pitkästyttävä, vaan neuvokkaat ortodoksit osaavat tehdä siitäkin iloisen ja sosiaalisen! Arvatenkin Puhtaan maanantain perinteisiin kuuluvat siis erityiset ruoat ja lisukkeet, mutta muitakin mielenkiintoisia tapoja on tarjolla niistä pitäville.

Puhtaan maanantain koko perheen rientoihin kuuluu perinteinen leijanlennätys. Tänä vuonna tosin suurimmassa osassa Kreikkaa on sateista, joten vain kiihkeimmät lajin harrastajat taitavat olla ulkona, eivätkä ne leijat sadepisaroiden alla takuulla suostu kohoamaan ilmojen korkeuksiin. Lisäksi jokainen kaupunki järjestää asukkailleen aamupäivällä kokoontumisen, Kúluman, jossa leijanlennätyksen ohella saa syödäkseen maukasta papukeittoa, oliiveja, vain Puhtaana maanantaina valmistettua lagána-leipää sekä tietysti viiniä. Taustalla soi luonnollisesti kreikkalainen musiikki, ja aamupäivä sujuu silloin leppoisasti tuttujen ja tuntemattomien kanssa keskustellessa.

Toinen vaihtoehto on viettää päivä kotosalla ja taikoa itse – tai ostaa valmiina – Puhtaan maanantain pöytään itseoikeutetusti kuuluvat maukkaat ruoat ja lisukkeet. Jokainen voi valita pitkältä ”listalta”, mitä perheelleen haluaa tarjota mutta joukossa on itsestäänselvyyksiä, jotka eivät yhdestäkään pöydästä puutu. ”Vakiovieraita” ovat ainakin happamaton lagána-leipä, suomalaistenkin jo tuntema halva, oliivit sekä taramosaláta eli mätisalaatti. Taramosalátaa on muuten saatavana valkeana ja lomalta tuttuna vaaleanpunaisena (väri on keinotekoinen lisä), ja niistä laadullisesti parempi on luonnollisesti se vaalea, jota tavernoissa ei juuri koskaan ole tarjolla. Muina lisukkeina voivat olla esimerkiksi papukeitto, katkaravut, kalamari, mustekala, viinilehtikääryleet eli ntolmádesit sekä muut salaatit ja säilötyt vihannekset.

Kuten arvata saattaa, itse valmistettu, uunituore lagána on kaikkien suursuosikki ja monet täyttävät vatsansa sen kera nautitulla halvalla. Kenenkään ei tarvitse olla huippukokki loihtiakseen ikioman lagánansa, sillä sen valmistus on sekä erittäin helppoa että nopeaa, mutta tulos silti maukas ja silmällekin mieluisa. Ja Internetin taianomaisessa maailmassa reseptin löytäminen on lastenleikkiä. Lagánan juurten muuten uskotaan ulottuvan vuosiin, jolloin israelilaiset pakenivat Egyptin orjuudesta ja valmistivat matkallaan leipää vain vettä ja jauhoja käyttäen. Kyseinen leipä mainitaan monissa muinaisissa teksteissä. Terveellisistä seesaminsiemenistä valmistettua – mutta valitettavan kaloririkasta – halvaa puolestaan on kaupan lukemattomina versioina: vaniljaisena, suklaisena, samoin kuin manteleilla, muilla pähkinöillä, hunajalla jne. maustettuna. Kunkin makumieltymykset on siten helppo täyttää.

Oman perheeni pöydässä oli tänä vuonna monenlaista maisteltavaa, jotta jokainen sai täytettyä vatsansa omilla suosikeillaan. Lagána ei luonnollisesti ehtinyt kuivettua, vaan meni parempiin suihin suoraan uunista! Muutenkin lautaset tulivat puhtaiksi, päivän nimeä kunnioittaen.