Jokin aika sitten valitin kovasti sitä, kuinka Pohjois-Kreikan Amfipoliin mahtavasta Kasta-hautakummusta esiin kaivettu loistelias hauta on jätetty oman onnensa nojaan taistelemaan luonnon voimia vastaan. Tänä aamuna Kreikka heräsi uutiseen, jonka mukaan kyseisen haudan asukkaan arvoitus on nyt saatu selville. Tiedotustilaisuus tosin tapahtui jo eilen illalla, mutta jostain syystä vain nykypäivän tapahtumat hallitsivat eilisiä uutislähetyksiä. Eräät asiantuntijat kuitenkin ehtivät jo vihjailla samaisen haudan kätkevä sisälleen vieläkin huimempia yllätyksiä. Heidän heittämäänsä luuta nakertelen artikkelin loppupuolella.

Kaivaustöitä johtavan arkeologin, Katerina Peristerin, ja arkkitehti Mihalis Lefantsisin mukaan Kastan hauta on nimittäin kuuluisan Hefaistoksen viimeinen lepopaikka. Hefaistos puolestaan oli legendaarisen Aleksanteri Suuren paras ystävä jo poikien lapsuusvuosilta ja yhdessä miehet taistelivat Aleksanterin seikkailuiden ja valloitusretkien aikana. Miesten välillä on toisinaan väitetty vallinneen muunkinlaisen suhteen, mutta sille ei ole historiallista varmistusta eikä kenenkään henkilökohtainen rakkauselämä tähän artikkeliin kuulukaan. Valitettavasti sekä Aleksanteri Suuri että Hefaistos saivat surmansa kaukana kotimaastaan Makedoniasta. Ensimmäiseksi rajan toiselle puolelle 30-vuotiaana matkannutta Hefaistosta Aleksanteri Suuri halusi ymmärrettävästi kunnioittaa rakennuttamalla tälle erityisen loisteliaan hautamuistomerkin, joka olisi loppuun saakka rakkaan ja uskollisen ystävän arvoinen. Raha ei etenkään sen ajan hallitsijoille ollut esteenä moisten urakoiden toteuttamiselle.

Mistä arkeologit nyt päättelevät juuri Hefaistoksen luiden lepäävän haudassa? Ensinnäkin haudan sisältä on löytynyt Hefaistokseen yhdistetty kirjainmerkki. Myös hautaa ympäröivästä muurista ja hieman hautakummusta tänään seisovan suuren kivileijonan sijaintipaikalta on löytynyt kaiverruksia, joissa ilmoitetaan selvästi niin haudan sisälle kätketyn henkilöllisyys kuin arkkitehdin ja rakennusurakoitsijan nimet. Yksi kaiverruksista kertoo kirjaimellisesti, että Hefaistoksen muistomerkin rakennustyöt on vastaanotettu. Lisäksi on löytynyt Aleksanteri Suuren vuosien maineikkaimman kreikkalaisarkkitehdin, Dinokratiksen, leimalla merkittyjä jäänteitä. Rakennustöistä puolestaan huolehti ”yksilmäinen Antigoni” eli Αντίγονο το μονόφθαλμο. Haudan salaisuus siis näyttää paljastuneen rakennustöiden kiveen louhitun sopimuksen myötä.

Rouva Peristeri kertoi samalla myös, että vaikka haudan aarteet onkin vuosituhansien saatossa ryöstetty, onnistuivat arkeologit löytämään hiekan seasta erilaisia merkittäviä esineitä tai niiden palasia. Niiden joukossa on mm. lasisia jousia, jotka saattavat olla peräisin puisesta arkusta, sekä muutamia kultaisia laattoja, joissa näyttää olevat kaiverruksia sotavoitoista. Lisäksi haudan sisätiloista on paljastunut kuvitus, jossa näkyy esimerkiksi makedonialaisen aseistuksen omaava ratsastaja taistelun pyörteessä ja sen vierellä samanlainen leijonakypärä kuin mitä Aleksanteri Suuri itse käytti, samoin kuin kaksi kuolinvuoteella lepäävää miestä, kaksi kentauria jne. Ainakin yksi kuvituksen hahmoista käyttää punaista viittaa, mikä kuulema merkitsee ehdottomasti kuningasta (eli tässä tapauksessa Aleksanteri Suurta).

Hurjimmat huhut kertovatkin, että kenties haudasta löytyneiden jäänteiden joukossa ovat sekä Hefaistoksen että Aleksanterin luut. Sitä huhua lietsoo myös haudan lattiassa oleva mosaiikki, jossa toisen valkean hevosen vasen silmä on selvästi sininen ja toinen taas musta… Aleksanteri Suuren silmien kerrotaan olleen eriparia, sinisen ja mustan. Hevonen olisi siis Aleksanteri Suuren rakastama hevonen, Bukefalos, Aleksanterin silmillä. Haudan sisällä näyttää myös toimineen merkittävän sankarin palvontapaikka. Jos Aleksanteri Suuri olisi halunnut jakaa myös kuolemanjälkeisen elämänsä jonkun toisen kanssa, olisi tuo toinen henkilö ehdottomasti ollut juuri Hefaistos. Kenties siellä siis lepää myös Kreikan historian suurin sankari, joka kuoli Babyloniassa 10. kesäkuuta 323 eea, vain 32-vuotiaana, luultavimmin joko tartuntatautiin tai myrkytyksen uhrina. Hänen hautaansa on turhaan etsitty niin Egyptistä kuin Kreikasta sen jälkeen, kun hänen maalliset jäännöksensä katosivat Egyptistä.

Amfipoliin haudan iäksi on nyt varmistumassa kolmannen vuosisadan eaa. viimeinen neljännes. Näin tukittiin niiden suut, jotka väittivät haudan rakentamisen tapahtuneen roomalaisvuosien aikana. Tutkimustyöt löydösten analysoinnin muodossa kuitenkin jatkuvat edelleen, joten voimme vielä kuulla haudan osalta paljonkin uutta ja mielenkiintoista.

Lue lisää Amfipoliin Kasta-hautakummusta täältä. Huomaa, että sieltä löytyvät tiedot pohjautuvat tilanteeseen ennen eilistä tiedotustilaisuutta.