Kuten eilen jo lupailin, keskityn tänään blogissa Kreikan mediassa tällä hetkellä vallitsevaan Suomi kuvaan. Olen sitä varten etsiskellyt sanomalahtien verkkojulkaisuista, kuten Ethnos, Proto Thema, iefimerida, Efimerida ton Syntagton (efsyn.gr), Ta Nea, To Bima jne.,  Suomea koskevia artikkeleita viimeisten päivien ajalta, jolloin Kreikan talouskriisin kolmannesta tukipaketista tapeltiin Brysselissä kaikin laillisin keinoin. Suomi nousi neuvotteluiden aikana negatiiviseen maineeseen, mutta kirjoittelut ovat kuitenkin olleet lähinnä asiallisia ja niissä on todella yritetty analysoida EU:n koillisrajaa vartioivan Suomen asennetta. Kuten tulet huomaamaan, eräissä artikkeleissa jopa historialla on oma merkityksensä. En ole ottanut käsiteltäväksi sosiaalisessa mediassa liikkuvia viha-kateus-myötätunto-linjaa edustavia Suomi-kommentteja, niihin voi jokainen itse tutustua. Loppuun olen säästänyt loistavan artikkelin, josta varmasti jokaiselle suomalaiselle jää omasta maasta makean mansikkainen maku suuhun ja ihan kreikkalaisten sanoin!

MIKSI SUOMI ON KREIKAN TUKIPAKETTIA VASTAAN?

Esimerkiksi sanomalehti Proto Thema ja Ta Nea ovat puineet ahkerasti Suomen kreikkalaisille järkytyksenä tullutta negatiivista Kreikka-asennetta, maan avustuksen suhteen. Ne ovat nostaneet esille jopa Helsingin Sanomissa julkaistuja tietoja siitä, että hallitus antoi Euroryhmään saapuneelle Alexander Stubbille tiukan määräyksen olla hyväksymättä Kreikalle kaavailtua apupakettia, vaikka se tarkoittaisi sitä, että Suomi olisi yksin poikkiteloin asettuvien nurkkauksessa. Asia nousikin Kreikan mediassa TV mukaan lukien samana iltana pääuutiseksi. Syyksi suurin osa mediasta sanoi Perussuomalaisten olleen tuomion takana ja uhanneen muussa tapauksessa kaataa koko hallituksen. Kyseinen ”tieto” oli peräisin brittiläisen The Guardian -sanomalehden reportterilta ja itse Suomen YLE:ltä. Samaista puoluetta ja sen kärkihahmoa, Timo Soinia, kuvataan useimmissa lähteissä euroskeptikoiksi, EU:n vastaisiksi, ja erittäin konservatiivisiksi. Vaikka itse pääministeri Juha Sipilä kumosikin kyseisen huhun seuraavana päivänä, jäi se silti elämään kreikkalaiseen mediaan.

Myös Suomen ja Saksan suhdetta on puitu eräissä julkaisuissa. Esimerkiksi Efsyn.gr:n journalisti kertoo juurta jaksain maiden välisestä historiasta ja sen osuudesta Suomen taipumukseen seurata Saksan kantaa. Lehden mukaan Saksan apu oli merkittävä niin Sisällissodan kuin Talvisodan aikana, eivätkä suomalaiset ole sitä unohtaneet. Journalisti kuitenkin unohti kertoa, että toisen maailmansodan mainingeissa saksalaiset polttivat suuren osan Lappia Suomesta vetäytyessään.

Lisäksi Suomen sanotaan liehittelevän Saksaa Venäjän pelossa. Suomen nimittäin ounaillaan haluavan liittyä NATO:n piiriin itäajansa takana uhittelevan Venäjän pelottamana. Myös Venäjän ja Putinin viimeaikaisista kommenteista ja asenteesta Suomea kohtaan on kerrottu, sillä Venäjähän ei halua nähdä Suomea NATO-perheen jäsenenä, ja tilanteen ymmärretään olevan väestömäärältään pienelle Suomelle erityisen kiusallinen. Sama koskee myös EU:n Venäjää vastaan asettamien pakotteiden tuloksia Suomen talouden kohdalla. Journalisti kuitenkin huomauttaa, että mahdollisen NATO-äänestyksen tullessa ajankohtaiseksi, Kreikalla on asiassa sanansa sanottavanaan.

Myös Suomen oma taloudellinen tilanne ja meneillään oleva lama ovat saaneet huomiota. Kreikan media on ymmärtänyt, että jo kolmatta vuotta lamassa polskutteleva maa ei voi helpolla suostua rahoittamaan muiden maiden taloudellista ahdinkoa ja velkoja. Suomen negatiivinen kasvuvauhti, kasvava työttömyys ja jopa Microsoftin juuri julkistama yli 2 000 suomalaisen irtisanominen on tunnustettu. Korkean elintason ja monipuolisen tuotannon maassa ei luonnollisesti haluta tinkiä omasta arjesta, eivätkä suomalaiset katso hyvällä hallituksensa julkistamia leikkauksia. Anna siinä nyt sitten velkaa toiselle. Lisänä on kerrottu englantilaisen tutkimuslaitoksen YouGov:in 6. – 10. heinäkuuta tekemästä mielipidetutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat jopa Saksaa vankemmin Kreikan tukipakettia vastaan. Sen mukaan nimittäin suomalaisista noin 74 % ei halua antaa Kreikalle lisäapua ja pitää sekä maan nykyistä että aiempia hallituksia syypäinä helleenien kokemaan talouskriisiin ja kurjaan asemaan.

Osa lehdistä huomauttaa lisäksi, kuinka juuri Kreikka oli aikoinaan vahvimmin tukemassa Suomen EU-jäsenyyttä. Pettymys olikin siis suuri, koska Kreikka ei saanut heti Suomelta myönteistä palautetta uuden tuen suhteen.

SUITSUKETTA SUOMEA KOHTAAN

Ja loppuun siis se makein kreikkalaisten Suomi-asenne ja -tietous, ettei kenellekään jää epäselväksi, että kyllä meitä suomalaisia täällä osataan arvostaa.

Suomi tunnetaan Kreikassa mahtavasta koulutuksesta ja uutta suitsuketta saimme koulujemme osalta juuri tänä aamuna, kun laajalevikkinen Ethnos julkaisi pitkän artikkelin nimellä: ”Suomen uskomaton koulutuksen vallankumous – oppitunnit jätetään syrjään”. Siinä kerrotaan kuinka PISA:n vertailunkin mukaan jo vuosia neroja lapsia kouluttaneet Suomen koulut ovat ottamassa historiallisen askeleen kohti laajoja oppikokonaisuuksia, joissa yhdistyvät usean oppitunnin aiheet. Esimerkkinä mainitaan, kuinka historia, maantiede, vieraat kielet ja jopa matematiikka voidaan yhdistää EU-aiheen alle. Suomen sanotaan muuttavan koulunsa uutta vuosituhatta ja sen haasteita vastaaviksi, ja näyttävän muulle maailmalle, että vielä 100 vuotta sitten toiminut koulun malli ei enää tänään ole se paras. Teoria ja käytäntö ovat siis viimein ottamassa toisiaan kädestä.

Ja tottahan toki Kreikan mediassa arvostetaan sitä tosiasiaa, että jo vuosikymmeniä Kreikka on kiikkunut suomalaisten lomakohteiden kärkisijoilla. Samoin tunnustetaan se, että suomalaiset arvostavat suuresti maan historiaa ja kulttuuria, josta he myös ovat harvinaisen hyvin perillä.